41. Reinholmille.
[24 p. toukok. v. l. 1848.]
Veikkonen Veli hopea!
Vain vasta talvella lupaat tulla' tänne' ja nyt lähteä Kajaaniin ja Kuusamoon. Saisithan Kuusamosta pistäytyä' vähän yli rajankin käymään. Siellä olisi varsinkin Piston paikoilla laulattanuttani jääneitä miehiä ja tulisit sitte tuntemaan senpuolimaisien ihmisien luontoa, tapoja j.n.e. Muista' se, että otat Runoseppiä suuria sekä pieniä kanssasi ja muitakin, varsinkin Aspelundin kirjoja, joilla jo elätkin puolta halvemmasti kuin muuten rahalla voisit.
Korkeasaaressa (Högland) sanotaan laulettavan hyvin ahkerasti runoja; kuin se on likeellä Helsinkiä ja saarelaiset usein mahtaavat tulla' sinne, niin helpostihan joku Oppilaitten voisi lähteä' keralla saareen kirjoittamaan mitä eteen sattuu. Toivonkin useampia löytyvän nykyisinä aikoina Helsingissä, jotka niin likeisen ja hupaisen laulumaan keskellä Suomen merta eivät suinkaan jätä' käymättä; kuulustelehhan vaan perään.
Kiinaan kyllä Kastren kehoittaa minua lähtemään Wenäen Kiinalaisessa Lähettiläis Seurassa, mutta jos saan kyllältä varoja sekä aj'an ja tilan puolesta täyden vapauden, niin sitte vasta lähden, jos muuten asiat eivät estä'. Jos taas sinne pääsen rajan yli, niin on oleva työnäni seurata' Suomalaisien jälkiä Irtyschijo'en ylämaista niin kauas kunnes tulen jälkien ensimäisille lähteille. Sekä kielien että muiden asiojen tutkimalla voipi se tapahtua'. Castrén Itsekin todistaa Suomalaisien Irtyschia myöten siis Tschungariasta päin tulleen.
Tervehdi' tuttuasi, ystäväistäsi Bergstadia ehkä minulta ei nähtyä, ja muitakin nähtyjä tuttuja
tuolta
Europaeukselta.
Pietarista 24 Toukokuuta v. l. 1848.
42. Lönnrotille.