Mitä jo ennen toisessa kirjauksessa kirjoitin siellä olevien kirjojen tänne lähettämisestä, saat niitä lähettää' markkinavä'en kanssa Porvoosen taikka myöhemminkin tulevan viikon sekä sitä seuraavankin viikon al'ussa, sillä silloin on meidän kirkkoherralla Kellmanilla uhka lähteä' Porvoosen, josta hän vaikka Öhmanin kirjapuodista saapi helposti tänne tulevat kirjani. Muutoinkin taitaisit niitä lähettää Lappeenrannan kautta Viipuriin päin matkustajille, jotka taitavat heittää' ne Lappeenrantaan koulun opettajalle Mennanderille, josta ne helposti taidan saada'.
Kirjoita' siis kohta kaikellaista
veljellesi Europaeukselle.
Portörin astioinensa saat vaikka myödä' mistä hinnasta lystäät, jollekulle vastatulleelle ja sitä tarvitsevalle ylioppilaiselle. Anna' seuraava lappu madamin viedä' Simeliuksen kirjapainoon.
61. Lönnrotille.
Savit[aipaleessa] 21 heinäk. 1849.
Veli kultaiseni!
Kuin Meurman nyt on Tur'ussa, niin käypi parahiten laatuun, että lähetän nyt kohdastansa Sinulle seuraavaiset läpikatsotut arkit 147-175. Nyt lähden Lappeenrantaan veneellä, saamaan Meurmanin lähettämiä rahoja, niin käypi hyvin arkkienkin postiin paneminen. Kukaties et tarvinne' Sinäkään niitä Meurmanille, senkun kohdastansa Hämeenlinnaan.
Suurilla Venäen maan specialkartoilla olen ahkerasti hakenut Suomalaisten jälkiä nimissä, ja jo tullutkin siihen vakuuteen, että Suomalaisia ennen ei ole ollut etelämmällä Venäellä kuin nytkään Inkerillä; vieläpä ovat Inkerilläkin levenneet etelä- ja varsinkin länsipuolella Venäläisiltä ennen asutuille aloille. Pitäjät Gubanitsa, Sherebäta, Moloskovitsa, Skvoretz, Kolpina j.m. ovat pi'an kaikki kylien ja jokien nimet Venäläisiä, kukaties pikemmin Vendiläisiä (josta Venäläinen, kuin niitä Slaväniläisiä Suomalaiset lienevät ensiksi tavanneet), koska ei itsessä Venäellä, mutta enemmin vanhassa Vendin maassa Itämeren ja Tyringin välillä löytyy paljon päätteitä witsch (witz), itsa.
Suomalaisten entinen ja osaksi nykyinenkin eteläänpäin ul'ottuminen juoksee noin 50 virstaa etelätse Suomen lahdesta, Nevasta ja Laatukasta Tichvinan kaupungin tienoille. Siitä vähän idätse kiertäen Kargopoliin, josta taas pohjaispuolitse kiertäen Schenkurskiin, jonka takana Viena tulee vastaan. Sen latvajo'elle Jugalle tulivat Kasanin pohjaispuolitse varsinkin Vetlugan virtaa myöten. Suchonan ja Wytschegdan varsille eivät levenneet, mutta vasta pohjais-Vienan sivujoille Pinegan ja Jemzan varsille. Wetlugankin (Wolgan sivujo'en) latvalla on vähällä alalla toistakymmentä puron ja kylän nimeä Suomalaista, ja itään sekä länteen päin siitä ei jos muutamia Suomalaisen näköisiä nimiä löytää. Sitä vastaan on niissä vieraissa paikoissa vierastapaiset nimet vallan päällä, sellaisin päättein kuin -домля, (-темля) -меня, -бoi, (-бай), -capa, (-сора), (-сера), (-шара), -окса, (-екса), -шма, -ига, -гумсъ, -ба, -лсарь, -похта, (-пахта), -божа, -балъ, -года (-гда). Tämänlaissanaista kieltä puhuivat siis venäläisten edelliset kansat etelämpänä mainittua Suomalaisten rajaa, paikoin sekaisinkin yli rajan. Nä'yttää näistä päätteistä ja yhteisistä nimistä (Вишера [Syräniläiseksi schor = joki] joki yhtyy Uuden Linnan luona Wolchovaan, toinen Wytsegdaan, kolmas Каmа'ап liki latvaa) että Syräniläissukuinen kansa on ennen asunut Ilmenjärvestäkin länteen päin ja Moskuvasta länteen sekä etelään, mutta kuin etäälle, en vielä tiedä', kuin kartat eivät yllä'.