Ota myös Bibliothekista Müllers Der Ugrische Volkstamm ja Tikkasen kirjakaupasta viiminen Suomi, Tidskrift; Reinholmin kautta toimitan maksun sekä siitä että Syränin kieliopista. Toimita Veikkonen seuraava kirjaus pian Castrénille. Häneltä tarvitsisin vastauksen tämän talonpojan myötä.
Mikon päivän suntaina 30/9 49.
66. Castrénille.
[30 p. syysk. 1849.]
Jalo Veljyeni!
Elä paheksi, että näin heittämättä anelen Sinulta tietoja, ehkä kyllä arvaan, että kallis aikasi on omiin töihisikin tarpeempi, mutta toivon kuitenkin, ettei minunkaan vaatimani tiedot ole Sinusta muuta kuin hyvin mieluisia.
Olen jo ruvennutkin kirjoittelemaan aineita kokoon, saadakseni Pietarin tietous Akademialle kertomuksen Suomalaisten esi-isien ja heimokansojen asuntopaikoista ja asioista, mitä olen kirjoittanut Suomettareen sekä paikkojen nimistä ja muista tiedoista saanut lisäksi. Mennä kesänä sain Akademialta rekommendationi-kirjoituksia matkoilleni, joiden tähden lupasin jotakuta kirjoittaa.
Tietänet ehkä jotakuta niistä vanhoista Tschuudilaisten haudoistakin, joita löytyy Wienajo'en tienoilla; olisivatkohan nekin sekä kansan muistia, että niiden rakennuksen, niissä löyttyjen kalujen ja muiden merkkiä myöten saman kansan hautoja, kuin ne, joita Sibiriassa löytyy? Niistä sanotaan kirjassa Ritters Erdkunde: "Alle diese Gräber, wo sie — — — geöffnet wurden, immer zeigten sie in Einrichtung wie in Inhalt so grosse Analogieen, nach Localiteten nur modiflcirt, dass man wol auf den Gedanken kommen konnte, sie einer und derselben verschwundenen Nation zuzuschreiben." Näitä yhdenlaisia hautoja pitäisi Ritterin mukaan löytymän Wolgan virralta Amurin virralle asti, mutta Wolgasta pohjaisiin päin Wienan puolella olevista haudoista en ole tavannut Ritterissä mitään puhetta ja kuitenkin olisi sekin suhde tietääkseni tarpeellinen. Toivon kohta saavani Müllers Der Ugrische Volkstamm, jota jo muinenkin tutkin, mutta jossa kuitenkin monta löyhää ja vähän luotettavaa asiaa selitetään.
Jos mitä muita asiaan kuuluvia kirjoja tietäisit, ja mitä omasta kokemuksestasi olet tullut tietämään, niin pistä' Veikkonen! vähän kirjalle tiedokseni. Tämän tuopi yksi talonpoika Helsinkiin, jonka kanssa vastaus sekä asiassa avulliset kirjat helposti voivat tänne kulkea.
Paikkojen nimiä on eräs Kanselisti Wiipurissa kartoista kirjoittanut kokoon ja toivon niitä jo kohtakin saavani. Hän nimittää 3000 paikoilla tulevan kokoon. Näinä päivinä pitäisi Pietarista vieläkin tuleman karttoja ja kirjoja, joista aina nimiä lisäksi saadaan, niin että niistä jo melkein vakavasti taitaa päättää yhtä toista muinoiskansallisissa asioissa. Niistäkin olen jo vähän Sinulta kysellyt, mutta näkyy että kuin niistäkin asioista kirjoittamaan ruveta pitää, niin täytyy minun vielä useammallakin kysymyksellä vaivata Sinua. Nyt tarvitsisin vaan haudoista tarkemman tiedon, saadakseni niihen koskevan osan kertomuksesta kunnollisesti kokoon. Müller mainitsee muistaakseni, että Tschuudilaisten hautoja olisi Waldai mä'ille asti. Siellä Suomalaiset eivät suinkaan vanhaan aikaan olleet ja lieneekö ensinkään rahvaassakaan siellä sitä perintökertomusta, että Tschudilaiset niitä olisivat tehneet. Pikemmin lieneet Wenäläisten itsien vanhanaikuisia hautoja. Löytyi kyllä liki Wyischnii Wolotschkaa Karjalaisten alueella parin kylän maa-ala nimeltä Tschudina, mutta haudoista en saanut siellä mitään kysyneeksi. Tichvinan paikoilla, niissäkin, missä Tschuudilaiset tahi Wepsäläiset asuivat, kutsuttiin sellaisia hautamättäitä Литовския сопки (litvan haudat vepsäksi). Hatsinan (Gatschina) luona kutsuvat Inkeriläiset siellä olevia hautoja Metelin mättäiksi.