Din broder
Europaeus.
Var god och sänd inneslutna bref till Meurman, som bor i Lithonii stenhus ofvanom Savo-Karelarne.
72. Reinholmille.
[Alussa vuotta 1850?]
Velihyväseini!
Lähetä veikkonen pian tämä kirjaus Meurmanille.
Moninkertaiset kiitokset kuin viimenkin kyhäyit kirjoittamaan. Kylläpä aj'an vähyys mielestäni on melkein vähäpätöinen estelys, sillä kyllä sen verran olisit aikaa saanut, kuin vaan olisit antanut aikaa itsellesi. Lienetkö joka toisin öin valvonut, kuin minä Runoseppää tehdessäni viikkokaudessa tein. Nytkin mietin niin tehdä tulevana yönä, kirjoittaak[seni] sekä ihmisille että varsinkin sanomalehdille.
Kaksi asiaa on, jonka tähden toimettomuutesi vieläkin pahoittaa mieltäni. Kuin toissa kesänä Pietarin Akademialta sain rekommendationikirjoituksia matkoilleni, niin otin ne vastaan sillä oikein kirjoitetulla ehdolla, että matkoistani sitte antaisin kertomuksen Akademialie. Mutta nyt olivat sekä Inkerinmaan kartat, että kirjat: Sjögrens Über Ingermanland Sinulla. Niitä en toissa jouluna saanut, kuin en Sinua palatessani tavannut. En liene ensimältä niitä varsin kovistaen kirjallisestikaan pyytänyt, mutta kuin keväillä Meurman kirjoitti, ettei Sanakirjalla ole niin kiire kuin sillä al'ussa näkyi olevan, niin rupesin toivomaan ennen Sanakirjan valmiiksi saatuani kerkeäväni mainitun matkakertomuksen kirjoittaa ja anoin sentähden aina kiinteämmin mainittuja kirjoja ja karttoja. Kuin en niitä kuitenkaan millään kurilla saanut, niin rupesin sen siaan keräämään kartoilta, joita ha'etin Pietarista paljon entistenkin lisään, muukalaisia nimiä, kirjoittaakseni toki niistä jotakuta valmiimpaa Akademialle annettavaa, mutta kolme kuukautta melkein ainoastansa niiden kanssa työksenneltyäni, nä'in, etten niistäkään kerkeä saada muun työn kesken ja tarpeiden vähyydessä paljon mitään kelvollista, josta syystä sekin työ jäi kesken.
Köppen kirjoitti sitte syksymmällä jo kysymyksenkin, olenko mitä matkoistani kirjoittanut, ja lähetti erään oman matkakertomuksensa. Minun täytyi häpeämielin kirjoittaa vastaukseksi, että tietämättömästä syystä en ole milläkään neuvoin taitanut saada karttoja ja kirjoja, joita vailla kertomukseni olisi tullut tyhjäksi ja halvaksi Akademian käsiin annettaa. En siis liikaa vaatine, jos vaadin, että kirjoittaisit Köppenille syiden sel'ityksen tahi anteeksi pyytöksen, etteivät ne arvolliset oppineet rupeaisi mitäkuta pahempaa minusta tahi Sinusta ajattelemaan. Niin kunnioitettavaa joukkoa ei juuri sovi tyhjillä lupauksilla syöttää.
Toinen asia on, että vuotisen jäsenrahani sekä maksu otetuista kirjoista et näy maksaneesi Seuralle ja Seuran nyt kuitenkin on pitänyt olla rahan puutteessa. Koska nyt sain tietääkseni sen asian olevan maksamattoman, niin pyydän, että olisit hyvä ja minun maksettavakseni vaikka lainaisit kyllältä rahaa ja suorittaisit mainitut maksut. Kirjaston hoitajalta saat tietää paljonko olen kirjoja ottanut. Jäsenrahaa lienee kahdesta vuodesta maksamatta. Sano paljon moitteita Rabbelle, koska hän antoi pois rahat, eikä osannut niistä pitää kiini. Eihän muille toki liene samoja rahoja takasin antanut.