veljesi Europaeus.
Mannisella 29 Huhtik. 1854.
90. Ahlqvistille.
[20 p. elok. 1854.]
Veliseni Oksanen!
Tokipas jo rupeat tuntemaan, etten minä hyvänkään asian puolelle tahdo mennä totuudesta sivuitse, kuin jo alat myönnytellä, että minun haluni saada Inkeren maalle runonkerääjätä ei ole ollut tyhjän peräistä, Ja vieläpä pitäisi Sinunkin saada perästäsi jonkun toisen laulunkerääjän, sillä et Sinäkään niitä tarkoin ole voinut saada käydyiltäkään paikoilta, vielä vähemmin käymättömiltä. Vain onkos vielä "Engelsmannit" tahi mitkä muut olevinaan estämässä uusia laulun keräyksiä? etc., etc., etc.
Minä kävin kuukauen ajan Collanin ja Roschierin keralla Pielisellä ja Ilomantsissa laulantoja j.m. keräilemässä. Sill'aikaa olit Sinä kirjoittanut Eriksonille. Tämän kanssa saat nyt Inkeren laulut mitä minä mennä syksynä sieltä keräilin. Entiset keräykseni minä lähetin Lönnrotille, joka ne lienee antanut Seuran kätköön. Saat nyt konstia koittaa lauluin toimituksessakin, mitä minä olen kielen murteen jälkeen kirjoittanut, esim. päähän, laivojahan, tyttöjä, ku pitäisi olla päänsä, laivojansa, tyttöä, se on ojaistava toimituksessa kirjakielen jälkeen. Kuitenkin ovat venäen karjalan tulevi ja savokarjalan pahoa minun mielestäni vältettävät, koska tutut ja yleiset muodot semmoisissa paikoissa Inkerelläkin käytetään. Hoida Sinä vaan tarkoin laulujen runollisuutta ettei se korjattavissakaan paikoissa jää korjaamatta. Kuitenkin on tarkka varovaisuus semmoisessa korjaamisessa pidettävä. Esim. panisin minä sivulla 204 säkeen Läpi kankahan pajuisen säkeen Läpi korven kuusperästä, niin sopivat kertosäkeet paremmin yhteen. Kaiketi olkoon runolaulu itse korjaamisensa johdattajana. Muuten on Sinulla siinä kaksi tietä valittavaa, joko ruveta historialliseksi tahi runolliseksi korjaajaksi. Minun mielestäni ei laulurunoissa historiallista korjausta tarvitsisi, mutta kertomarunoissa välttämättömästi molemmat, jouda Sinä sitte mitä joudat.
Oletko itkuvirsiä kirjoittanut Inkerikkoloilta? Niitäkin pitäisi jo toimitettaman painettavaksi. Korkokarttoja ja muita syrjemmäisiä toimituksia ottaa kyllä Seura kustantaaksensa, mutta entiset keräykset saavat maata takaperillä. Sama on laita loihtujen kanssa. Onhan niitäkin Inkerellä. Oletkos niitä saanut ja niiden konstia, arpomista j.m. tutkinut ja kysellyt? Hevaalla ja Soikkolassa lienee tässäkin asiassa parahiten opittava.
Vatjalaisten sanoja sekä häälauluja on minulla myöskin, mutta tokko
niitä nyt kerinnet ruveta toimittamaan painettavaksi. Niitä lauluja on
Suomalaiselle kuitenkin yhtä vaikea ymmärtää kuin virolaista kirjaa.
Jälestäpäin voit ne saada, jos tahdot.
Sano terveisiä paljon Pastori Sirénille ja muille tuttaville ja voi itse hyvin, sitä toivottaa