SKOTININ. En minä koskaan ajattele ja tiedän jo ennakolta, että joll'et sinäkään rupea ajattelemaan, niin Sofia on minun.
STARODUM. Sepä kumma! Et näy olevan niinkään tuhma, mutta haluat, että minä antaisin sisareni tyttären vaimoksi miehelle, jota en tunne.
SKOTININ. Kun et tunne, niin sanon. Minä olen Taras Skotinin enkä ole sukuni ensimmäinen. Skotininien suku on suuri ja vanha. Meidän esi-isäämme et löytäisi mistään sukuluettelosta.
PRAVDIN (nauraen). Saatte meidät pian uskomaan, että esi-isänne on
Aatamiakin vanhempi.
SKOTININ. Ja entäs sitten, jos vähän olisikin…
STARODUM (nauraen). Se tahtoo sanoa, vaikka esi-isäsi olisikin luotu kuudentena päivänä, niin sentään vähän ennen Aatamia…
SKOTININ. Ihanko todella? Te siis ajattelette hyvää sukuni vanhuudesta?
STADORUM. Niin peräti hyvää, että ihmettelen, kuinka sinun sijassasi voisi valita vaimoa muusta kuin Skotinien suvusta.
SKOTININ. No mutta ajatteles nyt, kuinka ihanaa Sofian olisi elää minun kanssani. Hän on aatelisnainen.
STARODUM. Oletpa sinä mokoma! Senhän vuoksi juuri sinusta ei ole hänen sulhokseen.