[146] Brettinorolainen Guido del Duca puhuu Rinieri da' Calbolin kanssa. Jälkimmäisen sanotaan olleen Parman podestana vuonna 1252. Hänen pojanpoikansa Fulcieri da'Calboli oli podestana Firenzessä (»metsässä turman»), jossa hän voitokkaan mustan puolueen lahjomana otatti vangiksi ja julmasti surmautti useita valkeita.
[147] »O ihmisheimo…». Tämä kysymys selitetään seuraavassa laulussa, s. 91-92.
[148] Jaloluontoisia, anteliaita romagnalaisia 1200-luvulla. [149] Fabbro Lambertaccio Bolognasta, toisten mukaan seppä, toisten sotilas.—Bernardino Fosco Faerzasta, talonpojan poika, mutta viisautensa ja miellyttävien puheittensa tähden suuresti arvostettu.
[150] Anteliaita ja arvossa pidettyjä aatelissukuja Brettinoron kaupungissa Romagnassa. 1200-luvun lopulla kaupunki menetti jaloimmat sukunsa (ks. S. 87, s. 7-9). Traversarit ja Anastagit loistivat Ravennassa.
[151] Romagnan kaupunkeja, joilla siihen aikaan oli omat kreivinsä.
[152] Mainardo Pagani, Imolan ja Faenzan herra, jota kavaluutensa ja pahuutensa takia kutsuttiin »piruksi». Kuoli v. 1302.—Ugolino de'Fantoli, tunnettu hyvyydestään, viisaudestaan ja urhoollisuudestaan.
[153] Kainin sanat (I Moos. 4:14).
[154] Aglauros, tarun mukaan ateenalaisten kuninkaan Erekhteusin tytär. Kadehti sisartaan, jonka Merkurius tahtoi ottaa puolisokseen, jonka tähden hänet muutettiin kiveksi.
15. laulu
[155] Auringonlaskuun oli vielä kolme tuntia aikaa, kello oli siis noin kolme iltapäivällä ja samaan aikaan oli Italiassa keskiyö.