ANTTI (ylenkatseella). Vai sitä avuksesi huudat, jota vastaan pahimmin olet rikkonut! Olet petkuttanut Metsolaisen tukkikaupoissasi hyvästi, päälle päätteeksi olet vielä vietellyt hänen tyttärensä.
NIKKINEN (rukoilevasti). Antakaa, hyvät miehet, anteeksi! Parannan täst'edes elämäni.
ANTTI (potkaisten). Mene, kurja, sitten menojasi! Hengelläsi en liene autettu.
NIKKINEN (hyppää seisaalleen, koppaa hattunsa maasta ja vilkaisee hätäisesti ympärilleen. Itsekseen). Jos nyt olisi aikaa vielä paeta! Tätä häpeää en siedä kärsiä!
(Menee kiiruusti perälle oikeaan).
Yhdestoista kohtaus.
METSOLA, ANTTI.
METSOLA (kynsien korvallistaan). Mistä tämä tanssi teille tuli? Hitto, minä tuota käsitän!
ANTTI (nauraen). Minä puolestani maksoin palkan herralle Metsolassa käynnistänsä.
METSOLA (nuhdellen). Olit vähällä jo tehdä murhantyön.