"Ei olekaan", vastasi Guebriläinen; "mutta saammehan ostaa, mitä tahdomme — vasta maksettavaksi."
"No, minä puolestani olen kohtuullinen mies", arveli Kalidas, Indialainen, "enkä tahtoisi vahingoittaa edes näitä kirottuja turkkilaiskoiria. Minä en ole leikannut poikki isäntäni kaulaa, vaan ainoastaan muuttanut hänet portinvartiakseni ja tyydyn itse hänen haremiinsa, hänen kylpemöihinsä, hänen kauniisin hevosiinsa ja muihin pikku kaluihinsa."
"Mimmoisissa majoissa me olemme! Ei mikään vedä vertoja oikealle
Messiakselle!" huudahti Kisloch hyvin hartaasti.
"Ei mikään", vastasi Kalidas; "vaikka totta puhuen minä en paljon luottanut Salomonin valtikan voimaan, ennenkuin hänen majesteettinsa löi sillä tuon urhoollisen Seldshukin pään halki."
"Mutta nyt ei tarvitse sitä enään epäillä?" lausui Guebriläinen.
"Me olisimme todella uskottomia, jos nyt epäilisimme", vastasi
Indialainen.
"Kuinka onnellista", irvisteli Neekeri, "että minä, jolla ei ollut mitään uskontoa ennen, nyt olen tavannut oikean!"
"Tosiaan onnellista!" sanoi Guebriläinen. "Millä nyt huvitamme itseämme tänä yönä?"
"Mennään kahviloihin ja juotetaan Turkkilaisille viiniä", ehdoitti
Kalidas, Indialainen.
"Entä, jos pistäisimme jonkun moskean tuleen?" kysyi Kisloch,
Kurdilainen.