"Surma vieköön äitini, minä en koskaan unhota häntä. Hän puhui miehillensä kuin lampaille. Kuinka hänen puolisonsa Miriamin on käynyt?"
"Hän on täällä."
"Se viiltänee Alroy'n sydäntä."
"Hän rakasti aina sisartansa. Muistatko, että hän pelasti Adoramin hengen?"
"Oi! hän sai kaikkia aikaan — kuningattaren jälkeen."
"Enemmän kuin hän, minä sanon, enemmän kuin kuningatar. Alroy on kieltänyt kuningattarelta, mutta ei koskaan Miriamilta mitään."
"Sentähden, ettei tämä pyytänyt niin paljoa."
"Tiedätkö, että minun mielestäni asiat Jabasterin kuoleman jälkeen eivät koskaan oikein menestyneet?"
"Niin minustakin näyttää. Siinä oli jotakin, eikö niin?"
"Kyllä. Jotakin kummallista, jotakin omituista."