"Niinkuin yli-enkeli."
"Ja rikas?"
"Eikö hän ole voittaja? Koko maailman aarteet tulevat teille."
"Minä olen kyllästynyt komeuteen. Minä rakennutin tämän kioskin sitä unhottaakseni."
"Se ei ole ensinkään komea", lausui Honain katsoen ympärillensä hymyillen.
"Ei", vastasi tyttö itsetyytyväisellä muodolla; "tässä kumminkin voi unhottaa sen onnettomuuden, että on prinsessa."
"Se kai on suuri onnettomuus", lisäsi lääkäri.
"Ja kuitenkin se varmaan on ainoa välttäväinen kohtalo", vastasi tyttö.
"Epäilemättä", jatkoi Honain.
"Ainakin meidän onnettomalle sukupuolelle."