»Kypärinsilmikkonne», sopersi hän, »avatkaa silmikkonne!» Ja sitten hän supatti ikäänkuin itsekseen: »Niin ei voi olla; niin ei voi olla.»
Vaikka se repi Norman of Tornin sydäntä, noudatti hän kehoitusta, ja tyttö näki edessään Roger de Condén uljaat, voimakkaat kasvot.
»Mon Dieu!» parahti hän. »Sanokaa, että tämä on vain julmaa pilaa!»
»Se on julma totuus, mylady Bertrade», vastasi henkipatto murheellisesti. Ja kun neito sitten kääntyi poispäin hänestä, vieden käsivartensa kasvoilleen, meni hän tytön luokse, laski kätensä hänen olalleen ja virkkoi surullisesti:
»Ja nyt oivallatte, mylady, minkä tähden en seurannut teitä Ranskaan. Sydämeni lähti sinne muassanne, mutta tiesin, että vain murhetta ja nöyryytystä voisi koitua sellaiselle, jota Tornin paholainen rakastaa, jos hän saisi vastarakkautta; ja sentähden odotin, kunnes olisitte unohtanut Roger de Condélle lausumanne sanat, ennenkuin tulin täyttämään sitä lupausta, että saisitte tietää, kuka hän oikein on.
»Tänä iltana olen tullut sentähden, Bertrade, että rakastan teitä. Jumala tietää, ettei minun ole mieluista nähdä jo asennostannekin kuvastuvaa kammoa, lukea sydämessänne kuohuvaa vihaa ja inhoa ja arvata, kuinka kovat, kylmät ajatukset ovat vallanneet mielenne minua kohtaan, koska sallin teidän puhua, kuten kerran puhuitte Tornin paholaiselle.
»En ensinkään puolustele heikkouttani. En pyydä teiltä anteeksi sellaista, mitä, sen tiedän, ette ikinä voi suoda anteeksi. Paras, mitä voin toivoa, on se, että aina minua muistaessanne ajattelette minua inhoten ja halveksien.
»Vain sen tiedän, että rakastan teitä, Bertrade; vain sen tiedän, että rakastan teitä ja että rakkauteni on omaa ymmärrystänikin väkevämpi.
»Tässä on se sormus, jonka annoitte minulle ystävyytenne merkiksi. Ottakaa se! Se käsi, joka sitä kantoi, ei ole tehnyt mitään väärää siinä valossa, joka sen ohjeeksi on annettu.
»Sen ympäröimässä sormessa kiertänyt veri on tullut Bertrade de Montfortille sykkivästä sydämestä, joka edelleenkin sykkii ainoastaan hänelle, kunnes armollinen kaitselmus näkee hyväksi korjata pois täältä hukkaan menneen, hyödyttömän elämän.