Öljyjä saadaan useiden sekä kotimaisten että viljeltyjen kasvien siemenistä. Mainittakoon niistä seuraavat: Useat brasilialaiset Cocos lajit, niinkuin C. flexuosa ja C. coronata sekä kaikissa kuumissa maissa viljelty, alkuperäisesti Aasiasta kotoisin oleva kokospalmu (Cocos nucifera); — Afrikasta kotoperäinen ja sieltä tuodun palmuöljynsä kautta kuuluisa Elaeis Guineensis Jacq. sekä kotimainen caiane Elaeis melanococca; — indaya-palmu (Attalea compta), josta saadaan öljyä, joka on parempaa kuin oliviöljy; — andiroba (Carapa Gujanensis Aubl. heimoa Cedrelaceae), jonka isoissa hedelmissä olevista siemenistä saadaan katkeraa öljyä. — Yleisesti viljellystä isosta risini-ruohosta (Ricinus communis L. Euphorbiaceae heimoa), joka on Vanhasta Maailmasta kotoisin, valmistetaan risiini-öljyä.
Viuhkalehtinen carnauba-palmu (Copernicia cerifera) joka kasvaa pohjaisemmassa osassa Brasiliaa, on merkillinen lukuisain hyödyllisten omaisuuksiensa kautta. Juuresta saadaan sarsaparillan kalttaista lääkettä, puun ja lehtiruotien syistä palmikoidaan mattoja ja hattuja y.m., joiden arvo on laskettu liki 3 miljoonaksi markaksi, puun ydin on kelvollista korkkia, puun rungosta valmistetaan maissin tapaista jauhoa, siemenet ovat syötäviä manteleja, hedelmää käytetään raavaiden ruokana ja lehdistä tihkuu arvokasta vahaa, josta valmistetaan kynttilöitä, ja joka vuosittain tuottaa yli 6 miljoonaa markkaa.
Lanka- ja kutous-aineita saadaan hyvin arvokkaita useista Brasilialaisista kasveista, ja niitä viedään myöskin sangen paljon ulkomaille. Köysiä punotaan varsinkin piassaba-palmujen (Attalea funifera ja Leopoldinia piassava) sekä kokospalmun (Cocos nucifera) syistä. Tucum-palmun (Bactris setosa) ja tucuman-palmun (Astrocaryum tucuma) lehdistä saadaan lampaan villan kalttaista lankaa, jota käytetään varsinkin kalastus-verkkojen valmistukseen siitä syystä että se hyvin säilyy vedessä mätänemättä. Hienoihin kankaihin saadaan pellavantapaista lankaa useista kasveista, esim. niinipuiden heimoon kuuluvasta suvusta Corchorus, Bromeliace'eista Ananassa sativa ja Bilbergia tinctoria, sekä Agave'ista Fourcroya gigantea. Silkintapaisia kankaita kudotaan langoista, joita saadaan barrigudan (Echites, Apocyneien heimoa) hedelmistä ja páo-da-embirán (Xilopia, Anonace'ein heimoa) kuoresta.
Useilla brasilialaisilla väriaineillakin on vanha maine. Bresiljapuuta eli fernanpukkia, jolla painetaan punaiseksi, saadaan Caesilpinia echinata'n ydinpuusta. Kellan punaista väriä nimeltä rocou saadaan niinipuiden sukuisen pensaan urucu'n (Bixa orellana L.) siemenistä (heimoa Bixaceae) ja draakinvertä myöskin Croton erythrina nimisestä Euphorbiace'eista, muita mainitsematta. Sekä viljellyt että kotimaiset Indigofera lajit (esim. Indigofera pascuorum Benth.), jotka kuuluvat hernekasvien heimoon, sisältävät lehdissään ja varressaan indigo-sinistä. Genipapon (Genipa Americana L. Cinchonaceae heimoa) hedelmistä saadaan samanlaista väriä ja Indiaanit käyttävät sitä myös ruumiinsa maalauksiin. Mustaa väriä valmistetaan Ilex-lajeista. Keltaista bresiljaa saadaan mulperipuiden heimoon (Moreae) kuuluvan pensaan Maclura tinctoria puusta, ja keltaista väriä myös gravata'sta (Bilbergia tinctoria).
Tätä luetteloa Brasilian hyötykasveista voitaisi jatkaa vielä monta vertaa pitemmäksi, vaan luulen sillä jo liiaksikin väsyttäneeni lukijaa.
Palajan nyt praca do mercadoon sen kauppaliikettä tarkastamaan.
Eläinkunta on siellä edustettuna kokonaisella menaseriialla, jota katselee sitä suuremmalla uteliaisuudella kun muunlaista eläintarhaa ei kaupungissa olekaan.
Pienten kauppakammioiden edustalla meluavat monenlaiset apinat ja tekevät naurettavia liikkeitään, isommat kaulasta kahleessa, pienemmät suljettuina joukottain häkkeihin, joissa ne aina väliin tappelevat ja kynsivät vereen toistensa kasvoja. Harvemmin näkee siellä myös pecaarisikoja ja satunnaisesti muitakin metsän nisäkkäitä.
Kun brasilialaiseen ateriaan säännöllisesti kuuluu lintupaisti, niin on myöskin praca do mercadossa runsaasti lintuhäkkejä, joissa näkee eurooppalaisia kanoja, helmikanoja, kalkkunoita, kyyhkysiä ja kesyjä sorsia. Metsissä ammuttuja kotimaisia kanalintuja, kahlaajia ja vesilintuja riippuu tukuittain seinissä. Pitkäpyrstöiset punaiset arara-papukaijat istuvat heitä varten asetetuilla pylväillä ja monenlaiset vihreät papukaijat ovat jalastaan vitjalla kiinnitetyt läkkiselle istuin-telineelle. Punaisia Tanagroja ja muita sieviä pikkulintuja on suljettu pieniin puisiin häkkeihin.
Rannalla myödään kessittäin isoja pyrstöttömiä merirapuja (esim. Platycarcinus ja Lupea) ja jaloista tukuiksi yhdistettyjä paksuja nyrkinkokoisia maarapuja (esim. Cancer uca L.), joita saadaan varsinkin mangrove-metsistä ja purojen rannoilta, sekä hirvittävän isoja kaunisvärisiä pyrstörapuja (esim. Palaemon guaricuru Fab.) ynnä toisia pienempiäkin lajeja. Suuria varastoja näkee siellä isompia ja pienempiä ostroni-lajeja, jotka kuitenkaan eivät ole Euroopan ostronien vertaisia ja kuorillaan tavallisesti ovat kiinnikasvettuneet toisiinsa möhkäleiksi, sekä muita kaksikuorisia merensimpukoita. Myöskin pehmeitä pitkälonkeroisia läkkikaloja ja muita pääjalkaisia sekä hyytelömäisiä Medusoja kaupitaan siellä ruoka-tavaroina.