"Mahtaisikopahan liian pitkäksi tulla! Eihän siellä talailla mitään hätää ole, ja minä kyllä en pelkää; en ole pelännyt ennenkään. — Olen valmis lähtemään vaikka jo ensi yöksi."

"No, lähde siis vahtaamaan!" kehoittaa Kaisu. "Lähde Laurille kumppaniksi! Muuten kyllä hänellä ei lähtöä tule. Hänessä itsessään ei ole mitään intoa, ell'ei toinen sitä häneen pane."

"Minussako!" mutisee Lauri hiljaa. "Mitäpä minä tyhjän tähden rupeaisin innostumaan, kun olen nähnyt, ett'ei innostuminen mitään auta!"

"Meille hyvin sopii", sanoo Janne, "että Kalle jo ensi yöksi lähtee vahtaamaan, nyt kun meillä kiirein aika on sivu. Päätetään siis niin, että hän Laurin kanssa lähtee."

"Se on mainion hyvä asia", iloitsee Kaisu. "Kun sinä, Kalle, lähdet, niin on syytä toivoa, että, jos hyvä onni sattuu, sinä saat metsän kuninkaan kaadetuksi."

"Älähän ennen aikaa mitään toivo!" varoittaa Kalle. "Eihän ole vielä sanottu, että karhu ollenkaan enää käypikään haaskalla. Mutta kyllä minä mielelläni lähden vahtaajaksi, koska ei kukaan tunnu sitä kieltävän."

"Eihän toki", vakuuttaa Mäntyvaaran emäntä. "Minä mielelläni näen, että metsän petoa millä keinoin tahansa koetetaan hengiltä saada, siitä kun on kovin suuri vastus karjalle; ja oikein minä olen ihastuksissani siitä että sinä Kalle nyt lähdet vahtaajaksi, sillä sinähän olet tarkka ampuja."

"Tule vaan, Kalle!" kehoittaa myös Iikka. "Vaan tyhjään minä luulen vahtuun menevän; ja sen minä sanon, ett'ei metsän vilja kaadu ennenkuin on sallittu."

"Älähän toki!" muistututtaa Janne. "Siinä tapauksessahan ei karhun pyynnistä koskaan tarvittaisi mitään huolta pitää. Jos nimittäin ei olisi sallittu karhu kaatuvaksi, niin se ei saisi surmaansa, vaikka sitä kuinka paljon tahansa hätyytettäisiin, ja jos taas olisi sallittu, niin se kaatuisi ihan itsestään, kenenkään siihen koskematta."

"No, en minä varsin niinkään arvele; mutta kuitenkin uskon, ett'ei mörkö henkeään heitä, jos ei niin ole sallittu, vaikka kuinkakin sitä ahdistettaisiin; ja jos taas on sallittu sen kaatua, niin saattaahan se saada surmansa muullakin keinoin kuin pyssyn luodista, esimerkiksi loukkaassa.