"Paloivatpahan ne kaksi kirkkoa, joista äsken oli puhe, vaikka siihen asti olivat pystyssä pysyneet, kun tuli ne hävitti. Se ei ole ollenkaan totta, että mitä tähän asti on säilynyt, se on vastakin säilyvä. Minä puolustan sitä esitystä, että kirkko palovakuutetaan."
"Sitä ei vakuuteta", karjasee muuan isäntä vihoissaan, "Sinä sen Peltolainen! Etkö usko, että jos tällä lailla ruvetaan aina uusia maksoja kunnalta vaatimaan, niin verot kyllä enenevät? Kyllähän ei veron ylennys varakasta rasita, vaan köyhä kyllä tietää, miltä se veronmaksu tuntuu. Kun halunnee Peltolainen vakuuttaa kirkon, niin vakuuttakoon; minä kyllä en maksa penniäkään."
Esimies muistuttaa nyt edellistä puhujaa ja kieltää sopimattomia sanoja käyttämästä.
"No, kyll'ei vakuuteta kirkkoa", vastustaa sama puhuja ja poistuu samalla ulos.
"Onko muita, jotka vastustavat?" kysyy esimies.
"On", kuuluu nyt monta ääntä yhtaikaa.
"Mutta jos kirkko sattuisi palamaan?"
"Palakoon!"
"Esitystä ei siis hyväksytä?"
"Ei, ei", vastaa taas monta ääntä, ja monet isännät lähtevät pois kokouksesta.