Lentää hempeä heilimä-voima, uusien toivojen alkeet: täälläpä ihminen itsensä löytää, aamunsa autuaat, valkeet.
Terve, sa peltojen perkaaja miesi, karkea, kaunis ja ylväs!
Terve, sa maa-emo, ikuinen liesi, elämän ehto ja pylväs!
Vuorolaulu.
Miehet:
Peltoja me perkaamme, metsiä käymme, kynnyksen tiessä me harvoin päivin näymme, veri veti väljille teille.
Naiset:
Osamme on liikkua liukkahin kengin kotipolun teitä ja ääressä penkin, koti, koti kallehin meille.
Miehet:
Kaunista on illan tullen tuvan lämpö maistaa.