Vapaus on rinnastani. Rauha, riemu rientänyt, Yöt ja päivät korvissani Soittaa sama ääni nyt: Tuulan, tuulan tee.
Kallio.
Toivotus.
(Suomalainen sonetti.)
Ei tainnut vanha Väinämöinen luulla, Ett' oisi kenkään laulajoista meillä Yrittävä sonettien siteillä Runon tekoon Kalevalaisten kuulla. Ei laulakkaan kukumme mandelpuulla, Ei Laurat kohtaa meitä kirkkoteillä, Ei ihme siis, jos Pohjolan rämeillä Ei soi sonetti Arnolaisen suulla. Suloista kuitenkin tuo kuulla oisi, Ja tuosta Suomalainen toivojensa Tulelle uutta kiihoitusta toisi, Jos kautta näiden laulukahlettensa Sen kieli halvaksi havaittu voisi Siteistä muista päästä irrallensa!
Oksanen.
Varpunen.
Jos ruikutella voisin Ma kielin sataisin Tai kiurusena oisin Kohoova pilvihin, —
Niin aina kiitteleisin Suloista Suomea, Ja Jumalalle veisin Ma huokauksensa.
Hän silmät ehkä loisi Myös meihin raukkoihin Ja päivän paistaa soisi Saloihin synkkihin.