[85] Korkeammassa sieluntoiminnassa niin runsaasti tavattaviin moninaisiin yleisempiin ja erikoisempiin regulatioihin eli »ideatoorisiin koordinatioihin» nähden viittaan aikaisempiin tutkimuksiini, eritt. »Über ideat. Koord.»
[86] On sitäkin vähemmän tarpeen tämän käsitteen valaisemiseksi käydä antamaan näytteitä vanhoista spekulatiivisista psykologeista, joita vastaan Herbart ja Wundt ovat taistelleet, kun »kykypsykologia» yhä vieläkin yksinvaltiaana—mutta luonnollisesti käsitteellisesti selvittämättömässä muodossa—hallitsee jokapäiväistä käsitystä psykologisista seikoista.
[87] Driesch, Philosophie des Organischen (1909) II, s. 186.
[88] Driesch, m. t. II, s. 102. Mutta viisikymmentä sivua myöhemmin luemme samassa teoksessa: »Voidaan myös sanoa, että aivojen eri osilla, esim. selkärankaisten isoilla ja pienillä aivoilla, on erilaiset entelekhiat. Näin voimme itse asiassa puhua entelekhioiden arvon tai arvojärjestyksen mukaisesta järjestyksestä.» Ristiriita on mahdollisimman räikeä. Tämä ei ole ainoa kohta, missä Driesch ajatusrakennelmissaan osoittaa silmäänpistävää horjuvaisuutta. G. Wolff on huomauttanut toisesta samantapaisesta kohdasta (Mechanismus und Vital. s. 45 j.n.e.). Ainoastaan spekulatiivisella pohjalla voi tällaisia ilmiöitä päästä kehittymään.
[89] Driesch, m. t. I, s. 162.
[90] J. Schultz, Die Maschinentheorie des Lebens, 1907. s. 26.
[91] Kohta on _Darwin_in kasvien liikuntoja käsittelevästä teoksesta, jota siteeraan _Pauly_n mukaan, Darwinismus und Lamarckismus (1905), s. 189. Harvennus minun.
[92] Über Psychomorphologie, Archiv f. Entwicklungsmechanik (1907) 24, s. 688.
[93] Roux, Die Selbstregulation (1914), s. 71.
[94] Science et Méthode (1909), s. 43 j.n.e.