[115] W. Roux, Die Entwicklungsmechanik 1905, s. 17-18. Edelliseen vrt. Roux'n aikaisemmin siteerattua lausuntoa eräässä toisessa (myöhemmässä) kirjoituksessa: »Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö aina tule jäämään jäljelle suurta, mekanistisesti ratkeamatonta jäännöstä.»
[116] Kokonaan lukuunottamatta sitä, että radioaktiivisten aineiden atomit todettavasti muuttuvat.
[117] Über die Grenzen des Naturerkennens, Reden I 1886, s. 105-6.
[118] Schopenhauer, Die Welt als Wille und Vorstellung I, Anhang.
[119] »Se, mitkä voimat määräävät kiteisten kappaleitten mikrokosmoksen ja jotka siis estävät sen, että pienimmät osaset liikkuvat sekasortoisesti toistensa läpi, ja jotka pikemminkin pakottavat ne liikkumaan määrättyjen säännöllisten keskusten ympärillä, tämä suuri arvoitus odottaa yhä edelleen vastaustaan.» (Fr. Rinne, Allgemeine Kristallographie und Mineralogie Kultur der Gegenwart, Chemie, 1913, s. 543.)
[120] Virchow, Der alte und der neue Vitalismus. Virchows Archiv für pathol. Anatomie 9, 1856.
Claude, Bernard, Leçons sur les phénomènes de la vie, 1878-9. (Jälkimäistä siteeraan Drieschin mukaan, Der Vitalismus 1905, s. 102 j.n.e.)
[121] Esim.:
Th. W. Engelmann, Über des Einfluss der Reizstärke auf die Fortpflanzungsgeschwindigkeit der Erregung im quergestreiften Froschmuskel, Pflüger in Archiv 66 (1897) s. 589.
»Positiivinen olettamus siitä, mihin muunlaisiin prosesseihin johtaminen sitten voisi perustua, näyttää tuskin ajankohtaiselta. Riidanalaista saattaa olla jopa se, eikö fysiologisessa ärsytyksessä ja ärsytystilan edelleen johtumisessa ainakin osittain ole kysymys energiamuodoista, jotka eivät ylipäänsä lainkaan voi ilmetä elävän, ärsytyksiä vastaanottavan substanssin ulkopuolella.»