[159] Mainitessaan yhdessä kohdin superregeneration (I, s. 115) Driesch huomauttaa siinäkin omituisella tavalla ilmenevän »kokonaisuuden» vaikutuksen, mutta mitenkä tämä on sovitettava yhteen ilmiön epätarkoituksenmukaisuuden kanssa, siitä hän ei puhu mitään. Tämä on kai selitettävissä niin, että _Driesch_illä teleologinen näkökohta yleensäkin on vähemmän arvoinen kuin kysymys: koneellista vaiko epäkoneellista tapahtumista?
[160] Pflüger, Die sensorischen Functionen des Rückenmarcks 1853, s. 124 j.n.e.
[161] Sherrington, The integrative action of the nervous System, 1906, s. 114 j.n.e.
[162] Goltz, Beiträge zur Lehre von den Functionen der Nervenzentren des Frosches, 1869, s. 109.
[163] Pflüger, m.t.s. 25.
[164] Götting, gel. Anzeigen, 175-176 Stück (1853), s. 1771.
[165] Seuraavaan todisteluun ei vaikuta se seikka, että nykyaikaisen fysiologian käsitys isoaivottoman sammakon kyvyistä on toinen kuin _Goltz_in (_Goltz_in kuvaamat ilmiöt esiintyvät vasta kun myöskin väliaivot ovat vahingoittuneet). Kts. Tigerstedt, Lehrbuch der Physiologie II, s. 379 (3 pain.)
[166] M.t.s. 63.
[167] M.t.s. 66 j.n.e.
[168] A. Wagner, Neovitalismus II, Zeitschr. f. Phil. und phil. Kritik Bd. 136-137 (1909-1910), s. 147.