Enpä anna tyttöäni miehille mitättömille, urohille joutaville. Äsken tyttöjä anele, kuulustele kukkapäitä, kun ammut joutsenen joesta, virrasta vihannan linnun, Tuonen mustasta joesta, pyhän virran pyörtehestä, yhellä yrittämällä, yhen nuolen nostamalta!
( Lemminkäinen päästää Louhen, joka livahtaa nopeasti vasemmalle. Astuu mietteissään yli näyttämön oikealle. Kuoro seuraa jännitettynä hänen liikkeitään.)
1:NEN VUOROLAUSUJA
Siitä lieto Lemminkäinen läksi joutsenen joruhun Tuonen mustasta joesta, Manalan alantehesta.
2:NEN VUOROLAUSUJA
Märkähattu karjan paimen tuop' on Tuonelan joella katselevi, kääntelevi tulevaksi Lemminkäistä.
ESILAUSUJA
Vesikyyn ve'estä nosti, umpiputken lainehista, syöksi miehen syämmen kautta, läpi maksan Lemminkäisen!
( Lemminkäinen horjahtaa äkkiä, huudahtaa ja vaipuu maahan. Kuoro karkaa ylös. Paimen näkyy vesakossa.)
LEMMINKÄINEN (kohoten kyynärpäänsä varaan)