»Enkä sinne suohon sorru, kunne kannan kahta kättä, viittä sormea viritän, kynttä kymmentä ylennän.»
(Jää katsomaan kohti korkeutta. Vaitiolo.)
TUURA: Tuo on taika, jonka opit taatoltasi.
LALLI (lujasti): Se on sukuni tieto.
TUURA: Tokko auttanee?
LALLI: Auttoi silloin, kun vihamies päälle ryntäsi tai karhu karjan repi. Eikö auttane ajan nykyisenkin vastuksista?
TUURA: Ajalliset sovittaa saatat. Millä ijäiset miellyttänet?
LALLI: Olen varannut omat tietoni heitä varten.
TUURA: Et uhreilla lepyttää aio?
LALLI (harvakseen): Jotka suoloitta suuttuvat, ne jauhoitta leppyvät.
Pane se mieleesi, Tuura!