Kesätyön on hetki herkin, aatos untuu unelmiin, viittoo viita nuorin kerkin tuulentupiin utuisiin, liehuu lempi, herää hempi, aitan uksi narahtaa, tyttö, joka ennen empi, sulhon kaulaan karahtaa.
Miesten, naisten mielialaa hiiltää outo himmeys, aaltoo aatoksissa salaa niinkuin tähkän täyttymys, poven polttaa nuoret kummut, kuvat heljät heijastuu, arat aukee unten ummut, sielunsilmät seijastuu.
1916.
Istuin ja itkin.
Istuin ja itkin vuoteeni laidalla, muistelin jällehen Sua. Miksi mun hylkäsit? Miksi et sietänyt sietämätöntä mua?
Istuin ja itkin elämäni itkua rinnassa rikos ja rauta. Emmekö yhdy? Emmekö tapaa? Herra armias, auta!
1916.
Ukkospilvi.
Ukkospilvi mun pääni päällä — mitä se tietää sulle? Outoja onnen vaiheitako vaiko murhetta mulle?
Ukkospilvi sun pääsi päällä — mitä se tietää mulle? Onnea vaiko onnettomuutta — saman se tietää sulle.