Ja kunis mun voimani kukoistaa ja soi minun soittoni täällä, sinis laulujen laineilla käydä hän saa ja kulkea kukkien päällä!
8.
Leikitäänkö? Leikitään.
Kisasilla kiistellään.
Ole sinä kissa, minä olen hiiri,
täss' on tanhumme piiri.
Hupsis! Ohi hurahdit.
Kupsis! Kohti kurahdit.
Joko tuli hirmu, joko tuli surma?
Ei, vaan huulien hurraa.
9.
Olin kulkenut kukkaistarhat ja lempesi lehdot nuo ja hiljaa hiipien tullut sydänkammios sisimmän luo.
Minä kuuntelin, kurkistelin, minä katselin kallella päin, ei kuulunut armahan ääntä, niin läksin mä kotihin päin.
Niin itkien illan suussa taas läksin mä kotihin päin— kah, sieltähän impeni armaan jo vastahan tulevan näin.
Voi, kuinka hän säikähti silloin
syyspuolaksi punastuen.
—»Mist' täältä te tulette neiti?»
—»Tulen juurelta tuomien.»—
—»Miks huulenne sinisnä värjyy?»—
—»Siellä mustikoita ma söin.
Mut silmänne vesiss' on, herra?»—
—»Minä oksahan itseni löin.»—