—Minä itse.
—Voiko itse olla muita armottomampi itselleen?
—Kyllä, kun sydämen hulluus ja sielun itsekkäisyys hänet sokaisee.
—Milloin tuo tapahtuu?
—Silloin kun hän tekee väärin itselleen ja herjaa omaa pyhintä pyydettään.
—Mikä oli siis vääryys, jota harjoitit itseäsi kohtaan?
—Minä rakastin.
—En ole vielä koskaan kuullut siitä ihmisiä tuomittavan.
—Niin, mutta minä rakastin itseäni ylitse kaikkea ja lähimmäistäni vain lämpö-aineena itselleni.
—Siis sinäkin kaipasit lämpöä ja aurinkoa?