—Tulit liian myöhään ystäväin.
Ivan harakat hyppi jo sydämessäin.
Piru hymysi vaan: »Jos kullat vei, iva älysi helmiä ottanut ei.»
—Tulit liian myöhään ystäväin.
Kävi ihanin impi jo sydämessäin.
Piru silloin se kirosi kimmahtain:
»Se lempo se eelleni ehtii ain!
Se lempo se puhdasta tekee vaan!»—
Ja pois hän laukkasi vihoissaan.
18.
METSÄNTÄHTI.
Minä metsäntähteä rakastin ja kaunis on metsänkukka. Hän oli niin nuori ja valkoinen, mut häll' oli tumma tukka.
Hän oli niin vieno ja valkoinen, mut häll' oli viisas mieli. Ja jos hän hulluja huokasikin, niin kertonut ei sitä kieli.
Ken metsäntähteä rakastaa, sen viepi metsän hukka. Ja metsä jos ei sitä veisikään, niin viepi sen tumma tukka.