Inka itki rannalla, heliällä hiekalla, lainehet laski ja nousi: Miksi itket Inkasein, muoriseni, miekkosein?— Tuonne, tuonne venho se nousi.
Inka itki rannalla, heliällä hiekalla. Kenpä punapurressa sousi?— Sinne läksi tyttärein, armahani, ainoisein.— Lainehet laski ja nousi.
Minne läksi tyttösi, kunne pursi purjehti?— Vierahan vilun valkamille. Ruttotauti taaton vei, leipä loppui, nälkä ei.— Mille työlle läksi hän, mille?
Köyhä meni rikkaalle, vaappuvalle, vanhalle.— Inka-muori itkien nousi, varjos vielä kädellään, katsoi kautta saaren pään: sinne, sinne venho se sousi.
HAUTALAULU.
Levoton on virta ja vierivä laine, meri yksin suuri ja meri ihanainen. Nuku virta helmassa meren.
Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
Nuku lehti helmassa laakson.
Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
Nuku tähti helmassa päivän.
MIRJAMIN LAULU.
Kukka liittyvi kukkahan, rukka liittyvi rukkahan, mihinkä liityn ma Mirjam rukka, missä on Mirjamin kukka?