Laulaja walmisteksen ja alkaa kertoa miten Wäinämöinen kolmekymmentä kesää ja talwea äitinsä kohussa maannut syntyy maailmaan. Siitä Wäinämöinen hewosen saanut lähtee ajoon. Lappalainen, mistä lie wihaa kantawa, wahtaa surmataksensa häntä. Näkee meren selällä ratsastawan ja ampuu kohti nuolensa. Toiste kolmannestiki lauasnut jo kaato Wäinämöisen alta hewosen. Siitä Wäinämöinen itse ympäri wesiä uien luo, mitä mihinki, karia, saaria, luotoja ja kalahautoja. Kotka pesintäpaikkaa etsossa keksii merellä Wäinämöisen ja munii polwelle. Munat siitä polwien liikahtaessa wieriwät wetehen ja särkywät karilla. Niin Wäinämöinen munamurusista luo maan ja taiwaan, tähet, kuun ja auringon.
Mieleni minun tekewi,Aiwoni ajattelewi,Mieli ruweta runoille,Laatiua laulamahan.5. Weli kulta weikkoseni,Kaunis kielikumppalini!Harwoin yhtehen yhymmä,Saanemma sanelemahan,Näillä raukoilla rajoilla,10. Polosilla Pohjan mailla;Pannos nyt käsi kätehen,Haka toisehen hakahan,Lauloaksemma hywiä,Parahia pannaksemma;15. Kuulla noien kultasien,Tietä mielitehtosien,Nuorisossa nousewassa,Kansassa kasuawassa;Noita saatuja sanoja,20. Wirsiä wetelemiä,Wyöltä wanhan Wäinämöisen,Alta ahjon Ilmarisen,Päästä kalwan kaukomielen,Joukahaisen jousen tiestä,25. Pohjan peltojen periltä,Kalewalan kankahilta.Niit' ennen isoni lauloKirweswartta wuollessansa,Niitä äitini opetti,30. Niitä eukko neuotteli,Keträwartta kiertessänsä,Wäätessänsä wärttinätä.Wiel' on muitaki sanoja,Ongelmoita oppimia,35. Tiewieristä tempomia,Kanarwoista katkomia,Risukoista riipomia,Wesoista wetelemiä,Paimenessa käyessäni,40. Lassa karjan katsannossa,Metisillä mättähillä,Kultasilla kunnahilla,Mustan Muurikin jälessä,Kimmon kirjawan keralla.45. Sieltä sain sa'an sanoja,Tuhat wirren tutkelmoita;Ne wirret kerälle käärin,Sowittelin sommelolle;Kerän pistin kelkkahani,50. Sommelon rekoseheni.Wiikon on wirteni wilussa,Kauan kaihossa siasnut,Jo tuonen wilusta wirret,Laulut kaikki pakkasesta55. Rahin rautasen nenähän,Petäjäisen pienan päähän,Alle kuulun kurkihirren,Alle kaunihin katoksen,Keritellen pään kerältä,60. Saahen solmun sommelolta.Niin laulan hywänki wirren,Kaunihinki kalkuttelen,Ruualta rukihiselta,Oluelta otraselta.65. Kun ei oo olutta luona,Tahi taaria tähellä;Laulan suulta laihemmalta,Wetoselta wierettelen,Kuulun iltani kuluksi,70. Wähän päiwän päätteheksi;Waiko aamun alkeheksi,Huomeneni huopeheksi?Noin kuulin saneltawaksi,Tiesin wirttä tehtäwäksi:75. Yksin meillä yöt tulewat,Yksin päiwät walkeawat,Yksin synty Wäinämöinen,Ilmautu ikirunoja.Kawe ukko Pohjan herra,80. Waka wanha Wäinämöinen,Makas äitinsä kohussaKolmekymmentä keseä,Yhen werran talwiaki.Ikäwysty aikojansa,85. Ouostu elämätänsä,Kun ei konsa kuuta nähnyt,Eikä päiweä tawannut.Sanowi sanalla tuolla,Lausu tuolla lausehella:90. Kuu keritä, päiwyt päästä,Otawa yhä opeta,Miestä ouoilta owilta,Weräjiltä wierahilta,Näiltä pienilta pihoilta,95. Kapehilta käytäwiltä.Päästä kuuta katsomahan,Päiweä tähyämähän,Otawaista oppimahan,Ilmoja ihoamahan.100. Kun ei kuu kerittänynnä,Eikä päiwyt päästänynnä;Itse wiilasi weräjänSormella nimettömällä,Potkasi punasen portin105. Wasemalla warpahalla;Tuli kynsin kynnykselle,Polwin porstuan owelle,Jalan kahen kartanolle.Pääsi kuuta katsomahan,110. Päiweä tähyämähän,Otawaista oppimahan,Ilmoja ihoamahan.Yöllä synty Wäinämöinen,Päiwällä meni pajahan.115. Takoa taputtelewi,Lyöä lynnähyttelewi;Tako olkisen orihin,Hernewartisen hewosen.Selkeä silittelewi,130. Taljoa taputtelewi:"Sopisi selällä ollaKetun päällä kelletellä."Itse istuwi selälle,Löihen reisin ratsahille,125. Ajoa tomuttelewi,Matkoansa mittelewi,Orihilla olkisella,Hernewarrella hewolla.Ajo Wäinölän ahoja,130. Kalewalan kankahia,Hepo juoksi, matka joutu,Koti jääpi, tie lyheni.Jo ajo meren selälle,Ulapalle aukialle,135. Ei kastu oron kapiot,Eikä wuohiset hewosen.Lappalainen kyyttösilmäPiti wiikoista wihoa,Kanto kaukaista katsetta,140. Kera wanhan Wäinämöisen.Laatiwi tulista jousta,Jalokaarista kaniwi;Kaaren rauasta rakenti,Selän waskesta walawi.145. Noita kullan kirjaeli,Hopialla huolitteli.Sai kaari kanineheksi,Jousi warsin walmihiksi,Kaari kaunihin näkönen,150. Jousi jonki maksawainen;Heponen selällä seiso,Warsa juoksi wartta myöten,Kapo kaarella makasi,Jänö jäntimen siassa.155. Wuoli piiliä pinosen,Kolmisulkia kokosen;Minkä saapi walmihiksi,Sen pojat sulittelewiPääskyn pienillä sulilla,160. Warpusen wiwustimilla.Millä noita karretahan,Karretahan, woietahan?Maon mustilla mujuilla,Kyyn käärmehen käwyillä.165. Mistä sai sulitut rihmat,Kusta jäntehen tapasi?Tuolta sai sulitut rihmat,Tuolta jäntehen tapasi,Hiwuksista Hiien ruunan,170. Lemmon warsan waattehista.Sai nuolet sulineheksi,Wasamat wanuneheksi;Astua taputtelewi,Käyä luikerrehtelewi,175. Hywä kaari kainalossa,Wiini nuolia selässä,Korwalle tulisen kosken,Pyhän wirran pyörtehelle.Katso illan, katso aamun,180. Katso kerran keskipäiwän,Tulewaksi Wäinämöistä,Saawaksi suwantolaista.Niin päiwänä muutamena,Huomenna monikahana,185. Loi silmänsä luotehelle,Käänti päätä päiwän alle,Keksi wanhan WäinämöisenSelällä meren sinisen.Koppowi tulisen jousen,190. Otti kaaren kaunihimman;Jännitti tulisen jousen,Weti waskisen wekaran,Wasten polwea wasenta,Alta oikian jalansa.195. Weti wiinestä wasaman,Sulan kolmikoipisesta;Otti nuolen oikeimman,Walitsi parahan warren.Weti jousen jouahutti,200. Käsin kaaren käännällytti,Korwahan kowan tulisen,Käen oikian nenähän,Pään waralle Wäinämöisen,Surmaksi suwantolaisen.205. Emo kielti, waimo kielti,Epäsi kawetta kaksi,Kielti kolme Luonnotarta,Ampumasta Wäinämöistä."Elä ammu Wäinämöistä!210. Wäinö on tätisi poika."Toki ampu ei totellut;Itse tuon sanoiksi wirkki:"Kun käsi ylentänehe,Sen nuoli alentuoho;215. Kun käsi alentanehe,Sen nuoli ylentyöhö."Ampu yhen nuoliansa,Niin meni kowan ylätsePäältä pään on taiwosehen;220. Tahto taiwonen haleta,Ilman kaaret katkiella.Ampu toisen nuoliansa,Niin meni kowan alatseAlasehen maaemähän;125. Tahto maa manalle mennä,Hieta harju halkiella.Ampu nuolen kolmannenki,Käwi kohti kolmannesti,Sapsohon sinisen hirwen,230. Alta wanhan Wäinämöisen,Läpi länkiluun lihoista,Kautta kainalon wasemen.Sillon wanha WäinämöinenKäänty kämmenin wesille,235. Sortu sormin lainehesen,Koprin kuohuun kohahti,Selästä sinisen hirwen,Hernewartisen hewosen.Lappalainen kyyttösilmä240. Itse tuon sanoiksi wirkki:"Et sinä wanha WäinämöinenEnämpi eläwin silmin,Sinä ilmoissa ikänä,Kuuna kullan walkiana,245. Astu Wäinölän ahoja,Kalewalan kankahia."Waka wanha WäinämöinenSiitä kulki kuusi wuotta,Seuro seitsemän keseä,250. Karehti kaheksan wuotta,Selwällä meren selällä,Ulapalla aukialla,Eessähän wesi wetelä,Taiwas sininen takana.255. Siinä mies meret lukewi,Uros aallot arwelewi;Kussa päätänsä kohotti,Sihen saaria saneli;Kussa kättä käännähytti,260. Sihen nientä siiwoeli;Kussa jalka pohjautu,Kalahauat kaiwaeli;Kussa maat on maata waston,Sihen siunasi apajat;265. Kuhun seisottu selällä,Sihen luopi luotoloita,Karipäitä kaswatteli,Joihin laiwat lasketahan,Päät menewi kauppamiesten.270. Tuli kokko maalta Turjan,Laskihen Lapista lintu;Lentelewi, liitelewi,Lenti iät, lenti lännet,Lenti luotehen loputen,275. Peritellen pohjasilman,Etsien pesän sioa,Asunmaata arwaellen.Sillon wanha WäinämöinenNosti polwensa merestä280. Heinäseksi mättähäksi,Kuloseksi turpeheksi.Tuopa kokko TurjalainenSai siitä pesän sioa;Keksi mättähän mereltä,285. Sinerwöisen lainehelta,Lentelewi, liitelewi,Päähän polwen laskeuwi.Hiero heinästä peseä,Kulon päästä kutkutteli;280. Niin muni munia kuusi,Kuusi kullaista munoa,Rantamunan seitsemännen.Hierelewi, hautelewiPäätä polwen lämmittäwi;295. Siitä wanha WäinämöinenTunsi polwensa palawan,Jäsenensä lämpiäwän.Wawahutti polwiansa,Järkäytti jäseniänsä,300. Munaset wetehen wieri,Karskahti meren karihin;Munat wierähti muruiksi,Kokko ilmoille kohosi.Sillon wanha Wäinämöinen305. Sano muutaman sanansa:"Munasen alanen puoliAlaseksi maaemäksi!Munasen ylänen puoliYläseksi taiwoseksi!310. Mi munassa walkiata,Se päiwäksi paistamahan!Mi munassa ruskiata,Se kuuksi kumottamahan!Munasen muruja muita315. Ne tähiksi taiwahalle!"
[Toinen Runo.]
Tuuli kulettaa Pohjolan rannalle Wäinämöisen. Siinä itkee ja walittaa ouoilla paikoilla ollen eikä tieten miten enää millonkana kotimaille joutua. Pohjolan emäntä kuulee itkewän, saa rannalta wenehen ja soutaa luoksi. Wiepi Pohjolaan Wäinämöisen. Siellä syöttää, juottaa ja wiimmen kysäsee, mitä itki. Wäinämöinen sanoo kotimaille ikäwöitsewänsä. Pohjolan emäntä lupaa kotia saattaa, jos esinnä hänelle sammon takoisi. Wielä päälliseksi antaisi hän hänelle tyttärensä palkasta. Wäinämöinen ei sano takoa osaawansa, waan lupaa kotia päästyä Ilmarisen tälle työlle lähettää. Niin saapi Pohjolan emännältä hewosen ja lähtee Pohjolasta.
Tuho kuitenki tulewi,Tuho wanhan Wäinämöisen;Kulki kuusissa hakona,Petäjäissä pehkiönä,5. Luomiansa luotoloita,Saaria sanelmiansa;Haittana hako wesillä,Tiellä köyhä rikkahilla.Sillon wanha Wäinämöinen10. Itse noin sanoiksi wirkki:Woi minä polonen poika,Woi poika polon alanen!Jo minä johonki jouwuin,Uros kunnekki utauin!15. Kuuksi päiwäksi kululle,iäkseni ilman alle,Tuulen tuuwiteltawaksi,Aaltojen ajeltawaksi,Näillä wäljillä wesillä,20. Lakehilla lainehilla.En tieä polonen poikaPolosina päiwinäni,Tällä inhalla iällä,Katowalla kannikalla,25. Tuulehenko teen tupani,Wetehenkö saunan salwan.Teen mä tuulehen tupani,Ei oo tuulessa tukia;Westän saunani wetehen;30. Wesi wiepi westokseni.Tuuli tuuli luotehesta,Aalto lännestä ajaksen,Kanto wanhan Wäinämöisen,Pimiähän Pohjolahan,35. Miesten syöjähän siahan,Urosten upottajahan.Siinä itki Wäinämöinen,Siinä itki ja urisi,Sata haamoa siwulla,40. Tuhat tuulen pieksälmätä.Sano wanha Wäinämöinen:"Woi minä polonen poika!Kun ma uin omilta mailta,Jouwuin maille wierahille,45. Näille paikoille pahoille,Teille tietämättömille.Kaikki täällä puut purewi,Kaikki hawut hakkoawi,Kaikki lehmät leikkoawi,50. Kaikki rietat riiwoawi,Näillä raukoilla rajoilla,Polosilla Pohjan mailla.Enkä tieä tietä käyä,Outo matkoja osoa,55. Palatakseni kotia,Tulla maille tuttawille;Tiehyt metsähän wetäwi,Onkelmoinen ottelewi.Matka Teppo, tie jumala!60. Tules tietä neuomahan,Tien wieriä wiittomahan,Rastia rakentamahan,Jotta mies metsät osaisi,Uros korwet arweleisi,65. Palatessansa kotia,Saahessa omille maille."Louhi Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,Nousi aiwan aikasehen,70. Aiwan aika huomenessa;Pian pirtin lämmitteli,Hiilet lietehen kokosi.Siitä pyyhki pienen pirtin,Lautalattian lakasi,75. Wastasella warpasella,Lautasella lehtisellä.Ammueli rikkasensaWaskisehen wakkasehen.Wei ne ulos usta myöten,80. Pellolle pihoa myöten.Seisotaksen kuulemahan,Kuulemahan katsomahan,Pellolla perimmäisellä,Takimmalla tanhualla.85. Kuulewi merelta itkun,Poikki joen juorotuksen."Ei oo itku lapsen itku,Eikä itku naisen itku;Itku on partasuun urohon,90. Urina uwantolaisen."Louhi Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,Työnti wenojen wesille,Kolmilaian lainehille,95. Souti luoksi Wäinämöisen,Luotsi itkewän urohon.Siinä itki Wäinämöinen,Urisi uwantolainen,Suu liikku, järisi parta,100. Waan ei leuat lonkaelle,Eikä hampahat hajonne.Louhi Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas,Otti miehen itkemästä,105. Urohon urisemasta,Istutti wenon perähän,Itse airoille rupesi,Souti poikki Pohjolahan,Portin Pohjolan etehen.110. Syötti miehen, juotti miehen,Kostutteli kuolemasta;Siitä noin sanoiksi saatti,Kysytteli, lausutteli:"Mitä itket Wäinämöinen,115. Uikutat uwantolainen?"Waka wanha WäinämöinenItse tuon sanoiksi wirkki."Ikäwä minun tulewi,Ikäwä tulettelewi,120. Wieras maalla wierahalla,Outo ouossa kylässä.Tuota itken tuon ikäni,Puhki polweni murehin:Kun ma uin omilta mailta,125. Tulin mailta tuttawilta,Näille ouoille owille,Weräjille wierahille."Louhi Pohjolan emäntäSiitä noin sanoiksi saatti:130. "Elä itke Wäinämöinen,Uikuta uwantolainen;Hywä tääll' on ollaksesi,Elinaikasi elellä,Pohjan poikajen tiloilla,135. Asemilla armahilla,Syöä luotasi lihoa,Juoa tuopista olutta."Sillon wanha WäinämöinenItse wirkki, noin nimesi:140. "Kylkehen kylänen syöntiHywissäki wierahissa;Mies on maallansa parempi,Kotonansa korkiampi.Suoppa luoja, luo jumala,145. Pääsisin omille maille;Parempi omalla maallaJuoa wettä roppehesta,Kuni maalla wierahallaJuoa tuopista olutta."150. Louhi Pohjolan emäntäSanan wirkko, noin nimesi:"Niin mitä minulle annat,Kun saatan omille maille,Oman pellon pientarelle,155. Oman pihan rikkasille?"Sano wanha Wäinämöinen:"Mitäpä kysyt minulta,Kun saatat omille maille,Oman käen kukkumille,160. Oman kukon kuulumille,Oman saunan lämpimille?"Sano Pohjolan emäntä:"Ohoh wiisas Wäinämöinen!Taiatko takoa sammon,165. Kirjokannen kirjaella,Yhen joukkosen sulasta,Yhen willan kytkyestä,Yhen otrasen jywästä,Yhen wärttinän muruista;170. Annan neion palkastasi,Työstäsi tytön ihanan,Saatan sun omille maille,Oman käen kukkumille,Oman kukon laulamille,175. Oman saunan lämpimille."Waka wanha WäinämöinenSanan wirkko, noin nimesi:"En minä takoa taia,Enkä kantta kirjaella;180. On seppo omalla maalla,Warsin taitawa takoja,Jok' on taiwoa takonut,Ilman kantta kalkutellut,Ei tunnu wasaran jälki,185. Eikä pihtien pitämä."Sano Pohjolan emäntä,Pohjan akka harwahammas:"Kenpä sampuen takoisi,Kirjokannen kirjoaisi,190. Yhen joukkosen sulasta,Yhen willan kylkyestä,Yhen otrasen jywästä,Yhen wärttinän muruista;Saisi neion palkastansa,195. Työstänsä ihanan immen."Silloin wanha WäinämöinenSanan wirkko, noin nimesi:"Kun saatat omille maille,Annan seppo Ilmarisen,200. Joka sampuet takowi,Kirjokannet kirjoawi,Neityet lepyttelewi,Tinarinnat riuwuttawi."Siitä Pohjolan emäntä,205. Pohjan akka harwahammas,Pani oron juoksemahan,Liinaharjan liikkumahan.Waka wanha WäinämöinenItse istuwi rekehen,210. Korjahan korenteleksen,Ajoa karittelewi,Pimiästä Pohjolasta,Summasta Sariolasta.
[Kolmas Runo.]
Wäinämöinen tiellänsä tapaa Pohjolan neion taiwon kaarella kauniissa pukemissa istuwan. Jo kysyy puolisoksensa. Neito wiisastelee sitte mieheksi arwelewansa, kun wetäisi munan tuntumattomalle solmulle ja kärettömällä weitsellä jouhen halkaseisi. Ne tehtyä Wäinämöinen uuistaa pyyntönsä. Tyttö yhä wiekastellen jo waatii häntä wärttinän muruista wenettä laatimaan. Niin niistä walmihin saaneelle lupaa tulla, jos kirwes weistäessä ei koskene kiween. Wäinämöinen saapi wenettä weistämään ja lyöpi wahingossa polweensa. Lähtee siitä weren tukkiata tieustelemaan, käy tyhjään kahessaki paikassa, waan löytää kolmannesta.
Tuopa kaunis Pohjan tytti,Maan kuulu, ween walio,Punasukkahan pukewi,Kantokenkähän kapiwi,5. Pani päällensä parasta,Kaulallensa kaunihinta,Ripehintä rinnoillensa,Walkehinta warrellensa;Istu ilman wempelellä,10. Taiwon kaarella kajotti,Pukemissa puhtahissa,Walkehissa waattehissa.Waka wanha WäinämöinenAjoa karittelewi15. Pimiästä Pohjolasta,Summasta Sariolasta.Katsahtawi taiwahalle;Kaari on kaunis taiwahalla.Neiti kaunis kaaren päällä,20. Kapo kaaren kannikalla,Pitelewi pirtojansa.Niisiänsä nostelewi,Kultakangasta kutowi,Hopiaista huolittawi,25. Kultasesta sukkulasta,Pirralla hopehisella.Waka wanha WäinämöinenSanan wirkki, noin nimesi:"Tule neiti korjahani30. Laskete rekoseheni!"Neiti taiten wastoawi:"Sitte sun mieheksi sanoisin,Urohoksi arweleisin.Jossa jouhen halkaseisit35. Weitsellä kärettömällä,Ilman tutkamettomalla.Munan solmuhun wetäisit,Solmun tuntumattomaksi."Waka wanha Wäinämöinen40. Halki jouhen halkasewiWeitsellä kärettömällä,Ilman tutkamettomalla.Munan solmuhun wetäwi.Solmun tuntumattomaksi.45. Sano wanha Wäinämöinen:"Jo olen jouhen halkassunnaWeitsellä kärettömällä,Ilman tutkamettomalla.Munan solmuhun wetänyt,50. Solmun tuntumattomaksi;Tule neiti korjahani,Laskete rekoseheni!"Neiti taiten wastoawi,Sanowi sanalla tuolla:55. "Emmä ennen tullekkana.Ennen kun wenosen weistätKeträwarteni muruista,Kalpimeni kappaleista,Kirwon käymättä kiwehen,60. Kasan kalkahuttamatta."Siitä wanha WäinämöinenKorjasta kohotteleksen;Otti wärttinän muruja,Keträwarren kiertimiä;65. Weisti wuorella wenettä.Kalkutteli kalliolla.Weisti päiwän, weisti toisen,Weisti kohta kolmannenki;Ei kirwes kiwehen koske,70. Kasa kalka kalliohon.Niin päiwällä kolmannellaPiru pontta pyörähytti,Lempo tempasi tereä,Hiisi wartta waapahutti;75. Jo kirwes kiwehen käypi,Kasa kalkko kalliohon.Kirwes kilpisty kiwestä,Kalpistihen kalliosta,Polwehen pojan pätösen,80. Warpahasen Wäinämöisen.Sen lempo lihoille liitti,Hiisi suonille sowitti;Terä oli syömässä lihoa,Warsi werta särpimässä;85. Söip' on uuelta lihoa,Weti werta tuorehelta;Weri wuotaen tulewi,Hurme huppellehtamalla.Waka wanha Wäinämöinen,90. Tietäjä iän ikuinen,Kaikkien sanojen salpa,Ei se tuota tunnekkana.Itse loihen loihtiaksi,Sai itse saneliaksi,95. Luki synnyt syitä myöten,Luottehet lomia myöten.Niin ei muista muutamiaWeren suuria sanoja,Joista salpa saatahisi,100. Luja lukko tuotahisi,Noille rauan ratkomille,Suu sinerwän silpomille.Tulewalle tukkiaksi,Salwaksi samoajalle.105. Weri juoksewi jokena,Hurme aallossa ajawi,Polwesta pojan totisen,Warpahasta Wäinämöisen.Ei ollut sitä jokea,110. Ei ojoa ollenkana,Jok' ei tullut tulwillehenNoita liikoja weriä.Eik' ollut sitä mäkeä.Eikä kummun kukkulata,115. Eikä wuorta korkiata,Jok' ei tullut tulwillehenPolwesta pyhän urohon,Warpahasta Wäinämöisen.Jopa tuskiksi tulewi,120. Läylemmäksi lankiawi,Painuwi pakolliseksi;Waka wanha WäinämöinenPani warsan waljahisinRuskian reen etehen,125. Itse reuoksen rekehen,Kohennaksen korjahansa.Laski wirkkua witsalla,Helähytti helmiswyöllä;Wirkku juoksi, matka joutu,130. Reki wieri, tie lyheni.Jo ajo awointa tietäAlimmaisehen talohon;Yli kynnyksen kysywi,Tietäjätä tieustawi:135. "Oisiko talossa taassaRauan raannan katsojoa.Tämän tulwan tukkioa,Weren summan sulkioa?"Oli lapsi lattialla,140. Imewäinen istumassa;Lausu lapsi lattialta,Imewäinen istuwalta:"Ei ole talossa taassaUron tuskan tuntioa,145. Rauan raannan katsajoa.Puun jälen puhelioa.Ompi toisessa talossa.Aja toisehen talohon."Waka wanha Wäinämöinen150. Laski wirkkua witsalla,Helähytti helmiswyöllä;Ajoa suhuttelewiYlimmäistä tietä myöten,Ylimmäisehen talohon.155. Kysy kynnyksen takoa,Ano alta ikkunaisen:"Oisiko talossa taassaRauan raannan katsojoa.Tämän tulwan tukkioa,160. Weren summan sulkioa?"Akka on wanha waipan alla,Kieli palku pankon päässä,Akka wanha kolmihammas,Entinen talon emäntä.165. Tuli akka ikkunahan,Siitä noin sanoiksi saatti:"Ei ole talossa taassaUron tuskan tuntioa,Wammojen wakittajoa,170. Suonikosken sortajoa,Salpoa werisatehen,Weritulwan tukkioa.Ompi toisessa talossa.Aja toisehen talohon."175. Waka wanha WäinämöinenLaski wirkkua witsalla,Helähytti helmiswyöllä;Ajoa suhuttelewiÄärimmäistä tietä myöten,180. Äärimmäisehen talohon.Yli kynnyksen kysywi,Lausu lakkapuun takoa:"Oisiko talossa taassaRauan raannan katsojoa,185. Tämän tuiman tukkioa,Weren kumman sulkioa?"Ukko on uunilla asuwa,Halliparta harjun alla;Ukko uunilta urahti,190. Halliparta paukutteli;"Sulettun' on suuremmatki,Tukittuna tuimemmatki,Jalommatki jaksettuna,Woituna wäkewämmätki,195. Luojan kolmella sanalla,Pyhän synnyn säätämällä,Joet suista, järwet päistä,Kosket kowat kuohumilta,Selät niemien nenistä,200. Kannakset kapeimmilta."