Minä olen Pohjan poika, hyvän talon renki,
Minä huilaan, minä häilään niinkuin häijyhenki.
Enpä huoli naiakana, eik' ole suurta pakkoo,
Halailemma likkoja ja enkä maksa sakkoo.
Mitäs minä tuosta huolin, vaikka muiat haukkuu,
Muiain suu on irvellään kuin vanha liinaloukku.
Mitäs se muijia liikuttaa, jos kylilöissä kuljen,
Löyän tytön elikkä akan, se on yhtä mullen.