Kumpa kultani tulisi, ottaisinko viereen?
Minäpä se huitra likka, huitra likka raukka,
Istun pojan polvilla vaikka aamuun saakka.
Ei oo mulla surua, ei surua, ei huolta,
Käypi mulla sulhasia Turun tuolta puolta.
Mitäpä mun tarvitsee suurta surua kantaa,
kun on kulta mielessäni, joka ilon antaa?
Kulta se lähti Kuopiohon, tulee sieltä kerran,
Verkahousut jalassa ja kävelee kun herra.
Minun kultani Kuopiossa, minä itse tässä,