Mitä te pojat suretta?— Sitäkö pojat suretta, Ett' on meillä pienet piiat, Piiat pienet ja matalat? Jos on pienet, niin on pystyt, Jos matalat, kaksi maksoi; Siinä pieni pisteleksen, Kussa suuri käänteleksen. Vielä meiän pienet piiat, Ja nämät tytöt matalat, Tuntevat tupansa pestä, Rappusensa raivaella, Sillat suuret siivoella, Lattiat vesin valella.
Nyt me outona olemma Ja kulemma kummempina, Kun tulevi toinen vuosi, Toinen vuosi ja parempi, Omenina me olemma, Ja kulemma kukkasina, Matkustamma mansikkoina, Vaellamma vaapukkoina— Käymmä parvessa parasna, Piikaparvessa pisinnä, Valkeinna vaimoloissa, Juoleinna joukkoloissa.
10. Hyvän eukon tytär.
Ei oo kuussa käskemistä, Päivässä opettamista, Ei neiessä neuomista, Hyvän eukon tyttäressä. Keikutellen keträpuita, Kohotellen kuontaloita, Keträtkäme rihma kierä, Rihma kierä ja livahka, Laskekame lanka lievä, Lanka lievä ja lahia; Viskatkame viipsinpuulle, Napatkame naulan päälle, Kanikame kangaspuihin, Pielkäme pirranpuuta. Sitte pirta piukkoavi, Sukkulainen suikkoavi, Kuuluvi kylähän kalske, Pirran pirske naapurihin. Akat tuosta arvelevat, Kysyvät kyläiset naiset: "Kuka kangasta kutovi?" Emo varsin vastoavi: "Oma kultani kutovi. Herttaseni helskyttävi."— "Laskiko lapoja kangas, Päästikö pirta piitämiä?"— "Ei laske lapoja kangas, Eikä pirta piitämiä; On kun Kuuttaren kutoma, Päivättären ketreämä, Otavattaren osaama, Tähettären täyttelemä."
11. Hyvä lykky neitosilla.
Oluell' on onni kaunis, Juoahan janoamatta, Hyvä lykky neitosilla, Naiahan käkeämättä, Kun tutaan hyvä tulevan, Keksitähän kelpoavan; Kun nähä'än nästäriksi, Tiejetähän tikkariksi, Rihman laavun laittajaksi, Kankahan kutelijaksi.
Mikäs meiän neitosien, Mikäpäs tytön minunki; Kun tunnen tuten eleä, Sekä kasvan kaunihisti, Kulkevi sana kylälle, Tieto toisehen talohon, Naivat sulhot naapurihin, Ottavat omille maille, Oman pellon pientarelle, Ison ikkunain näylle.
Mikäs meiän neitosien, Mikäs meiän neitosien, Mikäpäs tytön minunki; Jos ei naia naapurihin, Tahi ei taammaksi tahota Olen ilmanki ikäni, Tyttönä ison tykönä; Tiivi on tyttönä eleä, Nätti olla neitosena, Ei oo huolta huhmarelle, Miehen vaattehen varua.
12. Kolme kaunisa.
Kaks' on kaunista kesällä: Lehti puussa, ruoho maassa, Minä kohta kolmantena, Minä lehti liehumassa, Minä kukka kuulumassa, Minä heinä heilumassa. Vaan en huoli, huoli'kana, Hyvä heinä heilumahan, Hyvä kukka kuulumahan. Lemmenlehti liehumahan; Ei pahat hyvästä tieä, Ei katalat kaunihista, Rupalötöt ruskiasta. Pullosuut punaverestä.