Sanoi Hämeen Heinrikki Eirikille veljellensä: "Kyllä kierrän Kiulon järven, Ympäri joki koveran."
Pani varsat valjahisin, Suvikunnat suitsi suuhun, Pani korjat kohallensa, Saatti lastat sarjallensa, Anturoillensa avarat, Perällensä pienet kirjat. Niin kohta ajohon lähti, Ajoi tietä, matkaeli, Kaksi päiveä keväistä, Kaksi yötä järjestänsä.
Sanoi Eirikki kuningas Heinrikille veljellensä: "Jo tässä tulevi nälkä, Eikä syöä, eikä juoa, Eikä purtua pietä."
"On Lalli lahen takana, Hyvä neuo niemen päässä, Siinä syömmä, siinä juomma, Siinä purtua piämmä."
Sitte sinne saatuansa Kerttu kelvoton emäntä, Suitsi suuta kunnotonta, Keitti kieltä kelvotonta.
Sitte Hämeen Heinrikki Otti heiniä hevosen, Heitti penningit sialle, Otti leivän uunin päältä, Heitti penningit sialle, Otti olutta kellarista, Vieritti rahat siallen. Siinä söivät, siinä joivat, Siinä purtua pitivät; Sitte lähtivät ajhon.
Tuli Lalli kotiansa— Tuo Lallin paha emäntä Suitsi suuta kunnotonta, Keitti kieltä kelvotonta: "Jo tässä kävi ihmisiä, Täss' on syöty, täss' on juotu, Tässä purtua pietty, Viety heiniä hevosen, Heitty hietoja siahan, Syöty leivät uunin päältä, Heitty hietoja siahan, Juotu oluet kellarista, Saatu santoa siahan."
Lausui paimen patsahalta: "Jo vainen valehtelitki, Elä vainen usko'kahan!"
Lalli se pahatapainen, Sekä mies pahasukuinen, Otti Lalli laukkarinsa, Piru pitkän keihäänsä, Ajoi Herroja taka'an.
Sanoi orja uskollinen, Lausui parka palvelija: "Jo kuuluu kumu takana, Ajanko tätä hevoista?"