Vannoi yksi, vannoi toinen, Se kohta kovasti vannoi, Joka tiesi tehnehensä, Varoi vaivan nähnehensä.
Meni neitosten tupahan, Morsianten mynstärihin: "Kukas teistä neitosista Tehnyt näitä työkkösiä? Joka lapsen lapseksehen, Se olutta juoaksehen."
Vannoi yksi, vannoi toinen, Se kohta kovasti vannoi, Joka tiesi tehnehensä, Varoi vaivan nähnehensä. Lapsi tuomitaan tulehen, Lapsi suolle vietäväksi, Korennalla päähän lyöä, Hongan oksalla hotasta.
Kiesus kielen, Maaria mielen Lapselle vakaiselle, Yksöiselle, äskeiselle— Lausui lapsi yksiöinen: "Anterun tulinen turkki, Marketan panuinen paita Turvakseni tuotaohon, Päälleni puettaohon, Palamattani tulessa, Vetehenki vaipumatta."
18. Kiikan lapset.
Tyyn' on sää, ihana ilma, Kuu paistoi Kutumäeltä, Päivä Pätsivuoren päältä. Jo on aika nosta nuorten, Kun on vanhat valvehella, Ikäpuolet istumassa.
"Nouse pois nokinen poika! Vaivaiselta vuotehelta, Poloisilta pääaloilta, Nokiselta nuotiolta, Kylän kynnöt kyntämättä, Kylän vaot vakoamatta.
Nouse pois makoamasta, Ulos unta lappamasta; Lokki verkkosi vetävi, Kajava kalasi syöpi, Lohet koskessa kutevi, Siiat Kiikasillan alla."
"Mistä tunnet Kiikakosken, Kiikakosken, Kiikasillan?"
"Tok' ma tunnen Kiikakosken, Kiikakosken, Kiikasillan; Siinä synnyin, siinä kasvoin; Siinä lauloin lapsipäivän; Siinä Kiikasillan päässä— Mie olen Kiikan Yrjön tyttö."