Neiti vastahan sanovi, Tinarinta riitelevi: "Tuoni siulle korjahasi, Manalainen matkoihisi."
Poika tuhma Tuiretuisen, Lapsi kehjo Keiretyisen Iski virkkua vitsalla, Helähytti helmivyöllä; Virkku juoksi, matka joutui, Reki vieri, tie lyheni. Ajavi karettelevi, Matkojansa mittelevi, Noilla Väinön kankahilla, Ammoin raatuilla ahoilla.
Neiti vastahan tulevi, Kautokenkä kaalelevi, Noilla Wäinön kankahilla, Ammoin raatuilla ahoilla.
Poika tuhma Tuiretuisen, Lapsi kehjo Keiretyisen Hevoistaan piättelevi, Suutahan sovittelevi: "Tule neiti korjahani, Armas alle vilttiseni!"
Neiti vastahan sanovi, Kautokenkä kantelevi: "Vilu on olla viltin alla, Kolkko korjassa eleä."
Poika tuhma Tuiretuisen, Lapsi kehjo Keiretyisen Avasi parahan arkun, Kimmahutti kirjakannen, Nostelevi, näyttelevi, Katselevi, kääntelevi Kultasuita sukkasia, Vöitänsä hopiapäitä.
Niin tuli rekehen neiti, Korjahan kohenteleksen, Itse laitohon las'eksen, Alle viltin vieretäksen.
Poika tuhma Tuiretuisen, Lapsi kehjo Kieretyisen Jo tuossa lepäelevi, Nuoren neitosen keralla, Käs' orosen ohjaksessa, Toinen neitosen nisoissa.
Siinä neitosen kisaili, Tinarinnan riskaeli, Noilla Wäinön kankahilla, Ammoin raatuilla ahoilla.
Niin neiti sanoiksi virkki, Sekä lausui ja kyseli: "Lienetkö sukua suurta, Isoa isän aloa?"