"Kun vähä hyvästä annoin, Pikkaraisen kaunihista, Maammosi maherolehmä Vasoillensa vaipuohon, Kiulullensa kirvotkohon, Lypsiaikana parassa."
"Kun vähä hyvästä annoin, Pikkaraisen kaunihista, Veljesi veno punanen Kiven kohti kiitäköhön Halki juoskohon hakohon, Soutuaikana parassa."
"Kun vähä hyvästä annoin, Pikkaraisen kaunihista, Siskosi sinervä uuhi. Villoihinsa viipyköhön, Karvoihinsa kaatukohon, Villa-aikana parassa."
"Kun vähä hyvästä annoin, Pikkaraisen kaunihista, Ukkosi uusi lusikka— Kanta poies katketkohon, Poikki ponsi lentäköhön, Syöntiaikana parassa."
"Kun vähä hyvästä annoin, Pikkaraisen kaunihista, Ämmösesi vaskimalja Kivehen kilahtakohon, Poies pohja puhetkohon, Juontiaikana parassa."
22. Neien rosvo.
Tuoll' on neitoset kisassa, Kaunokaiset karkelossa, Noilla Väinölän ahoilla, Kalevalan kankahilla.
Kullervo Kalevan poika, Sinisukka Äiön lapsi, Hivus keltainen koria, Kengän kauto kaunokainen, Lähtiäksensä käkesi, Hyvällä ison orilla, Noien neitojen kisahan, Kaunokaisten karkelohon.
Hyppäsi hyvän selälle, Hyvän laukin lautasille, Ajoi päivän, ajoi toisen, Kohta kolmannen ajavi; Niin päivänä kolmantena, Pääsi neitojen kisahan, Kassapäien karkelohon, Noille Väinölän ahoille, Kalevalan kankahille.
Ken ihanin impyistä, Kassapäistä kaunokaisin, Sen hän koppoi koprihinsa; Itse tuon sanoiksi virkki: "Elkäte sinä ikänä, Ilmottako immet milma! Ettei äiti ääntä saisi, Emo etsivä olisi, Jos ma vuoenki viruisin, Tahi kaksi kalkettaisin, Tuolla tuomivaaran päällä Kasvaisin katajikossa."