Tässä löytymättömät oudot sanat ovat Eurenin Suomalaisesta sanakirjasta tavattavat.
A.
Aiaskommetto, aidaskoppeli; venäen sanasta: komnata. Aiut, aikuen, vähä aika; vähennysmuoto. Aivinki, myöskin. Alakätinen, heikkokätinen; runollinen sana. Aleksin, sia, alentaa arvoa, katsoa halvaksi. Alon, oa, ehkä? asettaa alle. Ammuelen, ella, mättää, luoda. Anneksin, sia, annella. Apponen, kokonansa, aivan. Ativot, miniän vanhempiin perhe ja koto; vanhasta sanasta: atti=isä; viron kielessä: at, länsi-Inkerinmaalla: äiti, ätä.
E.
Ehtone, neen, iltapuolinen levähyshetki. Epakko, epatto, epatoin. Etona, etana. Eule, ei ole.
H.
Haalikkainen, vaalakka, vaalea. Haarukka, pieni haara, oksa. Haitra, kurja. Haire, een, hairaus. Hakkurainen, ehkä? hakkuupölkyn korkuinen. Halea-latva, hallavan harmaa latva. Hamo = hame. Hampsu, kuvaussana osoittava huolimatointa oloissansa ja vaatteissansa. Haparainen, ehkä? suolia kannattava rasvakesi. Hapsi, sen, hivus. Haraelen, ella, harata, haralla, vetää; tässä runollisesti. Havukka, haukka. Hehätin, ttimen, oikeammin ehätin; päästöraha. Heikottelen, tella, laulella iloisesti ja remakasti. Heilakoitsen, ta, heilakoin, ta, kuvaussana, osoittava pöykkeää heiskuroimista. Heimot, oen, painovirhe; oikeammin: heimueni; vähennysmuoto sanasta: heimo. Heittohiema, oikeammin: hiettohiema, jota katso. Helmipaate, tteen, paate on outo sana. Hempsuttelen, tella, äänisana, helmain yhteen lyömistä kuvaava. Hennut, ntuen, vähennysmuoto sanasta: hento. Heristäitä, virkistyä. Herskuttelen, tella, äänisana, kaviain ääntelemistä hevoisen hiekassa juostessa kuvaileva. Heryn, yä, pikemmin painovirhe kuin erinäisen murteen muoto; oikeammin: herun. Hiejan = hiedan, sanasta hieta. Riemun, ua, hedelmöitä, kukoistaa. Hieprahelma, koreahelmainen. Hiepsintä, nnän, se ääni, jonka helmain kosketus lunta vasten antaa. Hietto, outo Wenäen Karjalan sana. Hiettohiema, vanhan Kantelettaren 1 osan sivulla 314 hiema on Wenäen Karjalaksi hiha. Hiipsintä, nnän, vertaa hiepsintä. Hilkan, kkaa, helkkää, josta sanasta se onkin muutettu sointumaan sanaan: "pilkkaa". Himahtelen, lella, äänisana, osoittava hivesten toisiansa vastaan hierahtamisesta syntyvää ääni. Hipkuttelen, äänisana, osoittava sitä ääntä, joka hiiren jalkain kosketuksesta maata vasten syntyy. Hivus-kulta, runollinen takaheitto, oikein päin: kultahivus. Hoikeus, vääristetty ja painovirheellinen sana, oikeammin hoikkeus. Hoikottelen, sitä seuraavan sanan kanssa yhteen sointuvaksi tehty muutos sanasta: huokaella. Hoilattelen, huuta hölöttää. Hokotan, kokea. Hotakka, kreikan ulkoisten Karjalaisten ristimänimi, Fedotka = Fedosia, kreikkalaisesta nimestä: Theodosia samoin kuin nimestä Feodor, tulee Huotari eli Hotari. Huikkajan, ta, luikata, heleällä äänellä laulaa. Huijale, een, kuvaussana: pitkä hurstin kappale. Huikuroin, ta, mennä niin että huikun, juosta vikevästi. Huikutan, ttaa, tehdä häpeää tahi Wenäen Karjalaksi: huikeaa. Huikuttelen, tella, katso edellistä. Huimen, nen, kelvotoin valta, mielivalta. Hulpikko, hulpilo. Huntsukka, kuvaussana, osoittava huonoutta; ressukka. Huomen-kuuro, aamuhetki. Huperoitsen, ta, kuvaussana; huonosti ja hupaan kyhätä. Huppunen, hukkuinen, vakahainen, hupussa oleva, niinkuin kapalolapsi. Hupsahutan, ttaa, äänisana, hutun kiehumisen ääntä osoittava. Hurnakko, kuvaussana, osoittava hullunpäisyyttä. Huuhalla, sanasta huuhta = huhta. Hympyräinen, kuvaussana, osoittava vähäistä ja huonokkaista. Hyörehdin, tiä, äännössana; sointoa muutos edellisen runon säkeen sanasta: vyörehtiä. Häpäkkä, häterä. Hömmötän, ttää, kuvaussana, varsinaista selitettävää merkitystä vailla oleva. Höykkenen, tä, mitätöin sana epäsuomalaisessa lauseessa. Höyretyinen, runollinen muutos sanasta: köyretyinen; jota katso.
J. I.
Jalotoin, heikko, ilkeä; muutoin epäsuomalainen sana. Jasnoinen, venäen sana: jasnyj, loistava. Immikko, impi, neitoinen, tyttö. Inhut, uen, vaikeus; vähennysmuoto sanasta inho. Jouvittelen, tella, joutaa. Juutan, ttaa, saattaa juuttumaan; tässä merkitsevä läkähyttämistä. Jytyinen, jyttynäinen, laatuinen. Jältönen, vähennysmuoto sanasta jälsi. Järäelen, llä, jyristä eli jyristä vähäisen. Jääkellehdän, htää, 24, kuvaussanan mukailus, usein jäämistä osoittava.