Niin en nyt sinä ikänä, En poloinen polvenani, Kuule veikon veisoavan, Laulavan emoni lapsen. Kun kerran kävin pihalle, Aivan aamulla varahin, Kuulin laulannan lahella, Miepä rannalle laseme, Luulin veikon veisoavan, Laulavan emoni lapsen. Eipä veikko veisannunna, Laulanna emoni lapsi, Sorsat täällä soittelevi, Kuikat kuikerrettelevi, Koskessa kiven kolossa, Veen virran pyörtehessä.
34. Kotihinsa toivova.
Oisko mulla, kun on muilla, Hevonen rekivetoinen, Reki kaksikaplahinen, Sa'an maksava satula, Korja kolmikymmeninen; Kyllä mä itse luokit saisin, Saisin aisat ainiaiset, Luokki tuomesta tulisi, Aisat pitkät pihlajasta. Sitte en kauan katselisi, Enkä ennen seisattaisi, Kun mun tultua kotihin, Päästyä ison pihoille, Ison tupa tupruaisi, Lämpiäis' emoni sauna.
35. Minun on koti koivikossa.
Ei tieä kotoiset vaimot, Eikä naiset naapurini, Missä miehet mellostavi, Kussa uhmoaa urohot; Missä mellostan minäi, Kussa kurja uhmaelen. Sainpa kiero kiertämähän, Vaivainen vaeltamahan, Kuuksi päiväksi kululle, Ilman rannalle iäksi, Tieä en suojoa sioa, Enkä tyyntä valkamoa. Sorsall' on siansa suojat, Tyynet allilla asunnot, Johon sorsa suojeleksen, Alli laitto laajeleksen; Minun on koti koivikossa, Pajupehkossa pesäni, Kuhun kurja suojeleme, Sekä laitto laajeleme.
36. Korpi kurjalla kotina.
Kotihinsa muut menevät, Majoillensa matkoavat, Kurjall' ei ole kotia, Katalalla kartanoa; Korpi kurjalla kotina, Salo sauna vaivaisella. Moni on päivä päätön päivä Usiampi einehetön: Ilta ainaki tulevi, Yö etehen ennättävi, Moni tuikkavi tulonen, Vilkuttavi valkiainen. Ei ole turvoa tulesta, Valkiaisesta varoa, Turvoa tuhoistakana, Vaivaistakana varoa. Tuikkaen tuli palavi, Vilkutellen valkiainen, Eessä lapsen armottoman, Kohalla kovaosaisen. Noin tunsi tulen isäntä, Virkkoi valkian pitäjä, Tuvallinen tuumoavi, Ja sanovi saunallinen: "Pois turvaton tuvasta, Armoton katoksen alta! Tuulen vieä turvatonta, Ahavaisen armotonta, Varatonta vastarannan."
37. En tohi tupahan mennä.
Surull' on susi metsässä, Surummalla mie sitäi; Retkell' on repo metsässä, Retkemmällä mie sitäi; Jälell' on jänis metsässä, Jälemmällä mie sitäi. Vilu on mulla vienoisella, Vilu vienopäiväisellä, Kylmänen kyläjalalla; Menisin minä tupahan, En tohi tupahan mennä, Saaha sammalhuonehesen. Ei tupa ison tekemä, Tup' on vierahan tekemä, Venäläisen veistelemä, Karjalaisen kalkuttama.
38. Koista erotettu.