Tuttu on tuomi muista puista, Anoppi kylän akoista, Vävy muista vierahista, Nato tyttö neitosista.— Kukistansa tuomi tuttu, Astunnastansa anoppi, Vävy vehnäpiirasista, Nato tyhjän nauramasta. Viel' on tuttu huolellinen, Arvattu halunalanen; Tuost' on tuttu huolellinen, Arvattu halunalainen: Huokaellen huoles käypi, Laulellen halunalainen, Uni ei tule usein Huolellisen huonehesen, Haastata ei huolellista, Hauköta halunalaista.
85. Kyntelin kysymykset.
Kynteli kovin kysyvi, Paavali pajattelevi: "Joko on ruohtimet ruhottu, Joko tappurat tapettu?"— Vastavi viriä vaimo, Sanovi hyvä emäntä: "Jo mie ruhoin ruohtimeni, Sekä tapoin tappurani." Kynteli kovin kysyvi, Paavali pajattelevi: "Joko on kankaita kuottu, Alotettu aivinoita?"— Vastavi viriä vaimo, Sanovi hyvä emäntä: "Jo on kankahat kuteella, Sekä aivinat alulla."
Varis lenti vaahtokuulla, Kevätkuulla keikutteli, Vyyhille viriän vaimon, Pankolle aniparahan, Kuontalolle kunnottoman, Emärontin roivahille.
86. Toisin ennen, toisin eilen.
Toisin ennen, toisin eilen, Toisinpa tätä nykyä; Toisin ennen toimi käski, Toisin ennen työ opetti. Toimi käski tonkimahan, Maa väkevä vääntämähän, Ei kun nyt tätä nykyä, Elon entisen lopulla. Eip' on maaten maa pietty, Istuen isosen pelto; Ei suannut suuri pelto, Maa ei sallinut savinen, Miestä verkaista vaolla, Koriata kuokan päässä, Piian pitkiä hameita, Sukan vartta valkiata. Nyt tämä nykyinen kansa, Sekä kansa kasvavainen, Maaten maitansa pitävät, Penkin päässä peltojansa; Syövät maansa makkaroina, Itroina isonsa pellon.
87. Juomarin toimi.
Moni matkassa tulevi, Tapahtuvi taipalella, Joutavalle juomarille, Hurjalle humalapäälle: Kinnas kirpovi kuhunki, Saapukka johonki saapi. Isäntä olutta juopi, Mies se viinoa vetävi; Heponen helyjä syöpi, Varsa varpoja purevi, Pere piinoa pitävi, Lapset nälkeä näkevi.— Noin sanovi lapsi jukka: Iso illalla tulevi, Tuopi tuoresta kaloa, Vetävi verestä lientä; Iso aamuksi ajavi, Keskiyöksi kerkiävi, Tuopi tuoresta pajua, Antoi vitsoa verestä.
88. Emon neuo pojalle.
Emo neuo poikoansa, Vanhin vaivansa näköä, Kun kuki sukimojansa, Itse ilmoin luomiansa. Noin kuulin emon sanovan, Vaimon vanhan lausuvaksi: "Poikueni nuorempani, Lapseni vakavampani! Jos tahot talohon naia, Tuoa minneä minulle, Ellös pyytäkö pyhänä, Tieltä kirkko kihlaelko; Silloin porsaski punainen, Ja sikai silkkipäässä. Jalkavaimotki pahimmat Kirkkotiellä kiirehiksen, Sinisukkahan siroksen, Punapaulahan paneksen, Pää on silkkihin siottu, Hiukset pantu palmikolle."