Kolmen ensimäisten jaksojen neljäs mitta ehkä sopinee myös kaksilyhyeksi.
IX. Lohdutus haudalla.
Saksalainen Vossilta laadittu alkaa: Trochne deines Jammers Thränen; mite seuraava:
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, v/—
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, v/—
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, — v, — v, — v
v/— v, — v, — v, — v, — v
Laulumittoihin jakauminen:
Liha — kaikki — lanki- — aapi
Lailla — kukka- — sen,
Neito- — selta — tempo- — aapi
Surma — sulha- — sen,
Iki — vanhal- — ta- — va- — ransa,
Ime- — vält' e- — lättä- — jänsä;
Viepi — vihki- — mäisil- — tään
Neito- — senkin — yljäl- — tään.
Emme voine kieltää, että jaksoissa:
Tieto, taito tarkoittapi
Täyellisyyteen,
Tuonne mielemme palapi
Pysyväisyyteen;
sanat täyellisyyteen, pysyväisyyteen kuuluvat kankiasti, kun ovatkin mitteen ohjetta vastoin, koska edellisessä sanassa tavuen arvot ovat seuraavat: — v/—, v —, —, ja jälellisessä: v v, — —, —, sen siaan kun kumpaisessakin pitäisi oleman: v/— v, — v, v/—. Jälellistä emmä tok' arvaisi pahasti sointua rikkovan, koska kaksike äi siinä on pitkä-arvoinen, ja seuraava yy melkeinpä epä-arvoinen, jonka tähden sitä ei taita kohdista'kaan, (k. edell.).
Jaksossa: ahpa päivää autuasta tulee ää sanassa päivää lyhenemään seuraavan äänikkeen tähden (k. edellä, mitä ääniketten huvennosta on sanottu). Seuraisiko joku kerakkeella alkava sana, niin tok' ei sopisi'kaan sana päivää koko tähän mittaan.