4 Luku.
Lasten hoidosta kolmanteen wuoteen asti.
Äskensyntyneestä.
Äskensyntynyt lapsi otetaan lämpimään liinawaatteesen ja pidetään silmin pois niin päiwänwalosta kuin walkianki hohteesta. Jos ei liiku tahi muuten eläwänsä ilmota ja ymmärtäwäistä kätilöä (lasten muoria) ei ole saapuwilla, niin tulee sitä seuraawalla tawalla henkiin pyytää.
Haalistuneelta eli kalwakalta ja heikolta lapselta ei pidä napasuonta heti poikkileikata, waan lämminnä pitää. Peräpuolta lyödään kerta kewiällä kädellä; suu perkataan jälästä eli liitasta; lapsi pannaan äitin wiereen lämpimiin waatteisiin käärittynä; nenän alla pidetään etikkaa; käsiä, jalkapohjia ja selkärankaa harjataan pehmiällä harjalla. Jos napasuoni alkaa tykkiä, leikataan ja sidotaan se 3 taikka 4 tuumaa nawasta. Jos lapsen kaswot owat punaiset, huulet sinertävät ja pää ajetuksissa, pitää nawasta ennen sitomista wähä werta tipahutella. Waan olisiko wahingosta napasuoni tullut katkaistuksi tahi epähuomiosta ennen aikaansa leikatuksi, niin pannaan lapsi heti kaulasta saakka lämpimänhaaliaan weteen, siinä harjaamalla sekä muulla keinolla henkiin pyydettäwä, jonka ohessa wälistä rintaa käsiläppiällä hierotaan, wälistä ylös lämpimästä wedestä nostettuna pirskotetaan kylmällä. Sulan päätä kastetaan saksanwiinaan ja pyhkäistään lapsen kitaan, ja sieraimia kutkutetaan wälimmiten tuoreesen maitokermaan tahi öljyyn kastetulla höyhenellä, eikä pidä ennen, jos tiiman päästä, heittää näitä kokeita lasta henkiin saada.
Lapsi eläwänä syntynyt tahi tapakuolleista henkiin saatu pidetään esinnä wähä aika puhtaassa raittiissa ilmassa senjälkeen yli koko ruumiin haalianlämpimään saipuaweteen kastetuilla saksansienilä kewiästi pyhittäwä. Samassa katsotaan, jos lapsessa löytyisi mitään wikaa eli loukkausta, joita kuitenkaan ei pidä äitin huoleksi ilmottaa, waan lääkärin tahi ymmärtäwäisen kätilön kanssa niistä keskustella. Wälistä on pää wino, pitkän=omainen, jota ei kuitenkaan pidä painelemalla ja likistämällä oikaista, koska luonto sen pian itsestänsä tekee. Likistämästä ja painelemista lapsi waan taitaisi saada pahempia wikoja ja pian kuolta'ki, josta oikeutta myöten tultaisi rangaistuksen alaisiksi tahi kuitenki tunnon waiwoihin. Waarallinen on myös imiellä, painella ja puristella tyttölasten rintoja, jota sentähden ei pidä tehdä. Lemmen nostot tyttölapsille ja muut onnen loihtimiset pojille owat tuhmia, pakanallisia taikoja, sitäki pahemmat, jos lapsen kanssa sen ohessa jollai erinomaisella, rohkiamalla tawalla menetellään.
Pestynä pirostellaan lapsen poimuille wähä nihtiä ihoamista, heltymistä eli sierottumista wastaan, napasuoni kiinnitetään uudelleen talitetulla lapulla ja siteellä, lapsi puetaan eli kapaloitaan ja pannaan lämpimään wuoteesen äitinsä wiereen, waarinottamalla kuitenkin ettei yötäki siinä makuuteta, koska waan taitaisi tukehtua. Nihdin sijasta sierottumisille kelpaa hienot wehnä= (nisu=) tahi potakkajauhot, eikä sierottumisia ja werestymisiä niin ilmau'kan lapsen aina puhtaana pidettäissä.
Lapsen waatteista, asunnosta ja pesoista.
Lapsen waatetten pitää olla wuoden=aikain mukaan lämpimät, pehmiät, awarat, eikä neuloilla, waan nauhoilla kiinnitettäwät. Puetettaissa warotaan lapsen pieniä jäseniä loukkaumasta ja jos lapsi kapaloitaan, jota kuitenkaan ei pidä kauwemmin kuin ensiwiikkoina tehdä, niin tapahtukoon kapaloiminen wuoron oikialta puolelta wasemalle, wuoron wasemalta oikialle ja hellitettäköön aina kapalowyö lapsen imiessä eli syödessä. Käsiwarret ja rinta pitää wapaaksi jätettää ja lapsi muutamia kertoja päivässä saada aiwan irrallansa maata. Pää pidetään puuwillakankaasta tahi liinawaatteesta tehdyllä lakilla lapsen huoneessa ollen, ulkoilmassa willaisella. Lakkeja kuin muitaki waatteita pitää olla usiampia, sillä lapset hikoilewat runsaasti ja paaduttawat wäleen yhdet; waan aina tulee katsoa, että niin lakit kuin muu muutettawa puku on kuiwa ja lämmin. Wanhemmaksi tullen laitetaan lapselle kolttu, joka waan ei estä jäsenten wapaa liikuntoa; jalkoja warustellaan pehmeillä, wäljillä kengillä eli pieksuilla nahasta. Kun pää alkaa hiuksiltaki peittyä, niin lakkia ei enempi tarwita, jos ei ulkona käyttäissä, jossa kylmän waroksi lämmin lakki pidetään, waan päiwänpaisteessa ja lämpimässä ilmassa kewyt olkinen tahi muu=aineinen lakki. Hiuksia ei leikata lyhemmäksi, kuin kaksi tuumaa hiusmarrosta, kaula pidetään paljasna, paitsi kylmällä, sumuisella säällä.
Lapsihuoneen tulee olla awaran, kuiwan ja kohtuullisesti lämpimän. Wastasyntyneelle on lämmin kyllä tarpeellinen, waan sitte lapsen paremmin ilmaa kärsimään totuttua, wähetään lämmintä, siksi ettei juuri palele'kaan. Kaikkea ruihua, ryskettä ja hälinää wältetään, mikä mahdollinen, ettei lapsi unissa taikka ilmanki säikähtäisi. Joka päiwä laastaan ja tuuleutetaan huone, joksi ajaksi lapsi muutetaan toiseen. Joka päiwä pitää myös lapsi kannettaa wähä aika olemaan, talwella raittiimmassa huoneessa, kesällä ulko=ilmassa, ei kuitenkaan hiostuneena eli muuten lämpimämpänä. Tällä tawalla harjautuu lapsi ulkoiseenki ilmaan ja on sitte ikänsä raitis, wirkiä ja kasautunut kowempiaki säiden muutoksia kärsimään.