Lapsi saakoon aina mieltänsä myöten liikuksella, kuin waan silmällä pidetään, ettei mitään wahinkoa tapahdu. Kahdeksan kuukauden wanhasta annettakoon waippa alla lattialla istuksella ja konttaella, kuinka parahite woipi ja kykenee. Waan sopimaton on, häntä ennen aikaansa käymään taiwutella, josta waan jalat wääristywät. Mitättömiä ja wahingollisiaki kaluja talossa owat siis kaikki reikätuolit, taluwyöt ja muut sitä lajia. Kauniilla säällä annettakoon lapsen ulko=ilmassa oleksella ja itse kykenemättä kannettakoon sinne. Sopimaton on kuitenki ylen kauwan kerrallansa häntä siellä pitää.
Mitä nuorempi lapsi, sitä suurempi unen tarwe. Lapsen unta ei millään pidä häirittää, waan ei nukkumaankaan ylimäärin pakottaa kowalla kiikuttamalla (soudulla, heijaamisella, kätkyttämisellä) taikka unettawaisilla rohdoilla eli seljoilla ja muilla lääkkeillä, jonkalaisia owat walmusiirappi, sensetulsi, (essentia dulcis), wäkewänhajuiset kukat, palowiina, olut ja muut senlaiset. Yhtä waarallinen on pään kynsimisellä ja kutkuttamalla lasta unettaa. Kaikista niistä tulee lapselle wastaisia kiwulaisuuksia, esimerk. halwuu, puistutuswikoja, kaaduttaja ja muita. Sensetulsi ja opiowiinat, unettawaisina lääkkeinä lapselle tyrkytettynä, jo owat lukemattomia ennen aikaansa multaan wieneet.
Terwe, rawittu, kuiwa ja lämmin lapsi kyllä ilman kaikkia niitäki tarpeensa nukkuu, jos semminki ei ahtailla, piukoilla kapaloilla waiwata. Mutta jos olisi tawallisella nukku=ajallaan lewoton, pitää se riisuttaa ja tarkoin katseltaa, olisiko mitään pistäwätä eli muuten waiwaawata, neuloja, tikkuja, pieniä eläwiä ja muita senlaisia unen esteenä. Samalla tarkuudella waarin=pidetään, ettei umpi, wihleet, nälkä, märkä, wilu, lämmin, hierelmät ja muut senlaiset rasita lasta. Lääkkeitä waankaan ei pidä joka itkulla antaa, sillä niillä lapsen terweys usein peräti turmeltaisi, ettei enää olisikaan lääkkeistä apua. Ynnä mitä jo nimitettiin, taitaa lapsen lewottomuus helposti tulla itse ruuastaki, sen sopimattomuudesta eli ylenpaltisuudesta, joka myös on mielessä pidettäwä ja autettawa. Rawinneena lapsi nukutetaan ei seljälleen, waan kyljelleen, lewottomana toiselle kyljelle käännettäwä. Eriwuode lapselle, semminki yötisaikana, on jo senki wuoksi parempi, ettei tukehtuisi eli likistyisi. Ylen lämpimät peitteet owat terweydelle wahingolliset, pää ja kaswot eiwät tarwitse eikä pidä ollenkaan peitettä. Paras on totuttaa lapsi kiikuttamatta nukkumaan. Kowa liikutus kätkyessä tahi käsissäki on sopimaton ja wastarawinneelle waarallinen. Wuodetta ei pidä laittaa walkian, owen tahi akkunan ohille, jossa uho olisi wahingollinen terweydelle ja päiwän taikka tulen walo tekisiwät sitä alti katselewan lapsen kierosilmäksi. Jos soweliaammalle paikalle wuoteen sijaa ei saataisi, niin pantakoon edes jotai estettä waloa eli uhoa wasten.
Wioista ja taudeista.
Lapsi ymmärtäwäisellä hoidolla tawallisesti kaswaa ja pysyy terweenä. Muutamat erinäiset wammat taitawat kuitenki kohdata häntä ja waatia erityistä huolenpitoa. Senlaisia wammoja ja wikoja owat:
1:ksi Sierottuminen (ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen) tulee useemmiten huolimattomasta korjuusta ja autetaan wiriällä pesolla kylmässä wedessä, hienoin nisu= tahi potakkajauhoin eli nihdin päälle pirostelemisella.
2:ksi Napawiat eli haawat witkaan paratessaan antawat alun werestämiselle, ajetukselle tahi liikalihalle. Werestämistä wasten pidetään nawalla rieputilkoja kasteltuna weteen, johon on sulattu wähä walkiaa wihtrilliä (puolansuolaa) tahi alunaa; ajettumista wasten liewittäwää woidetta; liikalihalle ripistellään poltettua alunaa (alunan tuhkaa) ja sen jälkeen äskennimitettyä woidetta.
3:ksi Nikka, oksettaja, watsan wääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö, tulewat tawallisesti sopimattomasta eli ylellisestä rawinnosta ja autetaan sillä, että lapselle annetaan soweliasta ruokaa ja niukemmältä, eikä usiammin kun joka 4:nellä tiimalla. Ellei siitä yksin tule apua, niin annetaan weitsen kärjellinen magnesiaa teelusikallisessa wettä illoin aamuin ja watsan turpuudessa koetetaan lawemankia.
4:ksi Sammas eli sampaat (trusku, suuwalkia) tutaan walkioista pisamista, pilkuista ja rehneistä suussa, watsan pureista ja wetelästä wiheriännäköisestä jäljestä; tulee yksistä syistä kun edellisetki 3:ksi mainitut wiat, niink. happamista welleistä, sarwella, natulla eli tilalla syöttämisestä taikka sopimattomista ulostawista aineista. Jos nämät syyt estetään waikuttamasta, paranee usein tautiki, tahi annetaan magnesiaa, kun äsken nimitetyissä wioissa, ja suun sisusta woidellaan puuraksiwedellä (Borax).