Jo wuonna 1832 pyysi herra kirjanpainaja Frenckelli meitä jonkunlaista lääkärinkirjaa suomenkielellä kirjoittamaan. Siitä muiden kanssa neuwoteltua walitsimma ruotsinkielisen kirjan "Sundhets=Lärobok för menige Man af Carl Nordblad" seurattawaksemme ja niin alotimma työmme, sitä milloin suomentaen, milloin mukaellen, milloin lisäten, milloin muka parannellen. Sitte ajan kuluessa eikä meiltä walmista tullen luimma awisiloissa saman kirjan jo toiselta — mag. J. H. Beckmannilta — suomennetuksi ja Turussa präntätyksi. Ja saimma wiime postissa tämän suomentaman, joka kyllä näyttää kauniisti ja osaawasti toimitetuksi. Welwollisuutemme olisi nyt omaa laitostamme sen awulla parannella, niin walmiimpana präntättäwäksi, waan koska jo ilmanki olemme liiemmälti siitä waiwaa nähneet, niin menköön matkaansa semmoisena kuin nykyjään on. Wastaiset suomenkielisten lääkärikirjain kirjoittajat käyttäkööt hywäksensä, mitä kummaltaki meiltä löytäwät, ja niin laittakoot tämänki kirjoituslaadun täydellisemmäksi. Oudonlaisista sanoista tässä kirjassa saamma seuraawan selwityksen panna. Ele merkitsee ruumiin kunaki aikana näöllistä woimaa (lifskraft); haalia, lensiä, pensiä, lämpimältä tuntuwa; hapahka, happamelle maistawa; hilu, transpiration; hi'in, hikimet, hikisuonet, porer; ulostus, laxering; ulostawa, laxerande; juntukka, spanskfluga; saalas, nyssfödt barn; kiihottawa, retande; korlata, gurgla; kue, äckel; kuottaa, kuoituttaa, äckla; kuume, feber, kätilöin, barnmorska; laskimo, blodåder, ven; liude, tuntosuoni, nerf; oireet, sjukdomsförebud; pese, pesetti, såpa; posia, potilas, patient; rupeama, smitta utan materielt substrat; salmiakkijuokse, luftspiritus, stinkspiritus; setki, paroxysm; suolaöljy, saltsyra; tarttarisuola, cremor=tartari; waltimo, pulsåder, arter; werimaksa, moderkaka; aneksi, anis; juuriska, kålrot; kukonyrtti, sedum acre; kynsilaukka, hwitlök; lemmekkä, lempikukka, viola tricolor; lääketahkiainen, arctium lappa; maitiais=juuri, woikukan juuri; mali, koinruoho, malört; peltohumala, millefolium; pujojuuri, artemisia vulgaris; raate, radake, trifolium aqvaticum; saunakukka, chamomilla vulgaris; seljakukka, fläderthee; willikaali, bolmört.
Kajaanista 1 päivä huhtikuusta 1838.
Elias Lönnrot.
Kun tätä kirjaa muutamina wuosina ei enää ole kaupan löytynyt, niin annetaan siitä nyt uudistettu laitos parannuksilla, lisäyksillä ja muilla korjauksilla, joilla sitä on pyydetty wielä sopiwammaksi tarpeesensa tehdä toiwolla, että talonpoikainen kansa kohtelisi sitä samalla mielisuosiolla, kuin ensimäistäki laitosta.
Helsingistä helmikuun 3 päiwä 1856.
E. L.
SISUSTA.
| 1 Luku. | Siv. | |
| Yhteisiä muistuteltawia terweydestä | [1] | |
| Tautien syistä | ||
| Ruuista ja juomista | [2] | |
| Palowiinasta | [4] | |
| Ilmasta terweyden suhteen | [7] | |
| Waatteista | [10] | |
| Puhtaudesta | [11] | |
| Liikkeestä ja lewosta | [14] | |
| Mielenliikunnoista (wimmoista) | [15] | |
| Ilosta ja huwituksista | [16] | |
| 2 Luku. | ||
| Sairaan hoitajasta | [16] | |
| Sairaan wuoteesta | [18] | |
| Lääkkeistä | [19] | |
| Ruuasta ja juomasta | ||
| Lewosta | [21] | |
| 3 Luku. | ||
| Raskaista ja synnyttäjistä | [21] | |
| Raskaitten erinäisistä waiwoista | [22] | |
| a) | kuoitus, niwo, okse | |
| b) | närä, kurkunpoltto | |
| c) | turpo, kowa watsa, ummetti | |
| d) | päänkipu; käsiwarsien kuoleuminen | [23] |
| e) | jalkain pöhö eli ajetus | |
| f) | wesitulehus, wesi=umpi, tippatauti | |
| g) | werijuoksu | |
| h) | wialliset nännit eli nisät | |
| Synnytys=ajasta | [24] | |
| Waarin=otettawista synnyttämisen jälkeen | [26] | |
| Erinäisistä kohtauksista synnyttämisen jälkeen | [27] | |
| a) | hurmikko, werijuoksu | |
| b) | pyörtyminen | [28] |
| c) | jälkituskat, jälkipoltteet | |
| d) | ajetus, puhallus, helleys, werestys | [29] |
| e) | perätuhlot, pistimet, kuiwa perätauti | |
| f) | hidas wesi, waikia wedenlähtö | |
| g) | kohdun mulje eli laskeuma | [30] |
| h) | maitokuume | |
| i) | lapsiwuoteen tauti | |
| k) | rinnan=aje, rintain puhallus eli tulehus, nisäin ajos, maitosulku | |
| l) | nisäruwet eli rohtumat, nännikihelmät | [32] |
| 4 Luku. | ||
| Pienten lasten hoidosta | [33] | |
| Äskensyntyneistä | ||
| Lapsen waatteista, asunnosta ja pesusta | [34] | |
| Rawinnosta | [36] | |
| Liikunnosta ja lewosta | [40] | |
| Wioista ja taudeista | [42] | |
| a) | sierottuminen, ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen | |
| b) | napawiat, napahaawat | |
| c) | nikka, oksettaja, watsanwääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö | |
| d) | sammas eli sampaat, trusku, suuwalkia | |
| e) | lewottomuus, unettomuus | [43] |
| f) | silmäkipiät | |
| g) | hammaskiwut | |
| h) | wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja, menestelewäisyys | |
| i) | maitoterni, maitoruwet | [44] |
| k) | eltta eli wilustaja | |
| l) | riisi, englannintauti, kuiwatauti | [45] |
| m) | kuppa, ransuusi, pahatauti, pitaali | [46] |
| n) | suumärkö, suuwieras | [47] |
| o) | ulkonaiset wiat ja wirheet | |
| 5 Luku. | ||
| Iällisempäin lasten hoidosta | [48] | |
| Niiden wioista ja taudeista | [51] | |
| a) | rokkotauti, isorokko, rupuli | |
| b) | muuttorokot | [52] |
| c) | wesi=, poltto=, walherokot | |
| d) | tuhkuri, tuhkarokko | [53] |
| e) | tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti | |
| f) | hinku, nääntö=yskä | [54] |
| g) | kurkunkuristaja | [55] |
| h) | hengen=ahdistaja | |
| i) | wesi=aiwo, wettä päässä | [56] |
| k) | sarwentotauti, lonkkawika | |
| l) | ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen | [57] |
| m) | risasto, risatauti, rösötauti | |
| n) | madot, eläwät | [59] |
| 6 Luku. | ||
| Yhteisiä muistuteltawia täysi-itäisten tawallisimmista taudeista ja wioista | [59] | |
| 7 Luku. | ||
| Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista | [63] | |
| Kuumeet lisätyllä eleellä, wihottawat, kiihkiät kuumetaudit | [64] | |
| Wihotaudeista (ruots. inflammationer) | [65] | |
| a) | ajuwiho | |
| b) | kihinäwiho | |
| c) | korwawiho, korwakipu, korwan särky | [66] |
| d) | kurkkuwiho, kurkkutauti | |
| e) | rintawiho, rinnanpistos | [67] |
| f) | yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti | [68] |
| g) | sisuswiho, maksan, pernan, sapson, watsan, suolten wiho | [69] |
| Kuumeet wähetyllä eleellä; nerwitauti, lawantauti, mätätauti, polttotauti, sotatauti | ||
| Kuumeet watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume, limatauti, syystauti, helpottelewa kuume, rantatauti | [71] | |
| Wilukuume, wilutauti, kylmätauti | [72] | |
| Ihote=kuume, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, ehtakuume | [74] | |
| Ruusukuume | ||
| 8 Luku. | ||
| Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista | [75] | |
| a) | luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, jäsentauti, kuiwatauti, juoksia tauti, heini, kihti | |
| b) | rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa | [77] |
| c) | ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa | [78] |
| d) | waljuri, wetelä, ulkotauti, watsatauti, hiwennys, kuralti, ripasta, ruikku | [79] |
| e) | punatauti, ulkonen, ulkotauti | |
| f) | kolera | [81] |
| g) | keltatauti | [82] |
| h) | wesitauti, wesipöhö | |
| i) | hurmikko, werijuoksu, werikuohu | [84] |
| nenäweri | ||
| weriryintä, weriyskä, werisylje | [85] | |
| weriokse, weren oksento | ||
| werenheittö, werikusenta | ||
| werijuoksu waimowäeltä | ||
| k) | perätauti, peräjuoksu | |
| kohtutauti, emätauti | [86] | |
| halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, pahan nuoli | [87] | |
| l) | kaatuwa, kaadukselewainen, lankeawa, wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä | [88] |
| m) | tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhy, sawipuoli | [89] |
| n) | kapi, paharupi, päärupi | [90] |
| o) | kerpunkki, keripukki | [91] |
| p) | matoja eli eläwiä watsassa | |
| lierat, suolikot, suoninkaiset | ||
| pienet madot | [92] | |
| alwe, rihmamato, heisi, lettimato, lapamato | ||
| q) | wesiumpi, wesitukehus, salpuuwika | [93] |
| r) | kiwitauti, tippatauti | |
| s) | hammastauti, hammasmato | [94] |
| t) | pitaali | |
| u) | kuppatauti, pahatauti, ransuusi | [95] |
| 9 Luku. | ||
| Haawoista ja muista ulkonaisista wioista | [96] | |
| a) | leikatut eli lyödyt werihaawat, raudan haawat | [97] |
| werenseisottaminen, weren=asetus | ||
| werihaawan side | [99] | |
| ajettuminen | [100] | |
| b) | pistehaawat, pistetyt haawat | |
| c) | puremahaawat, raadellut, runnellut haawat | [101] |
| d) | ampuhaawat, luodinhaawat | |
| e) | mätähaawat | |
| f) | kerpunkkihaawat | [103] |
| g) | ruusuhaawat | [104] |
| h) | kuppa=, ransuusi= eli pitaalihaawat | |
| i) | polttohaawat | |
| k) | paleltumahaawat, kylmänwiat | [105] |
| l) | paiseet, ajokset, weripahkat | [106] |
| m) | lyöttyneen wika, lyöttöhaawa | |
| n) | äkämä, paisuma, putkenpolttama | |
| o) | kuisma, weripahka, mähkä | |
| p) | koi, wieras, isokumppali | [107] |
| q) | tyrä, suolimulkku, alaispuolen wika | |
| r) | jäsenniukahus, niwellys, hiwellys | [108] |
| s) | luuntaitto, katkeaminen | |
| t) | jäsenten kankeus | [109] |
| u) | syopäpahka, ruumiinmato | |
| w) | näärännäppi | |
| 10 Luku. | ||
| Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista | [110] | |
| a) | myrkytyksistä | |
| b) | syöwyttäwät myrkyt | |
| c) | tainnuttawat myrkyt | [111] |
| d) | eläwäin myrkyt | [112] |
| Walhekuolleista | [113] | |
| a) | hukkuneet, weteen kuolleet | [116] |
| b) | paleltuneet, wiluun kuolleet | [117] |
| c) | kuristuneet, hirtetyt | |
| d) | tukehtuneet, häyryyn, häkään kuolleet | |
| e) | kurkkuun tahi emätorween puuttuneet aineet | [118] |
| f) | ukonlyödyt, ukkosen tappamat | |
| 11 Luku. | ||
| Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista | [118] | |
| Suomalainen reisteri | [142] | |
| Ruotsalainen reisteri | [149] |