Sawipuolia parannetaan sopiwalla, laihemmalla elannolla, lämpimillä kylwyillä ammeessa, äkiän etikan ulkopuolin päällä pitämällä. Taikka tehdään niille woidetta neljästä luodista talia, neljästä terwaa ja kahdesta luodista hienottua alunaa, jolla sawipuolta illoin aamuin woidellaan. Hienotusta lyjyhartsista ja ihrasta saadaan myös hywää sawipuolen woidetta. Waan ennen woitelemista pitää kuin syyhelmissä, niin sawipuolessaki rikinkukkaa sisälle otettaman, ja itsepintaisemmissa tapauksissa werenselwittäwiä keitteitä nautittaman.
15:ksi Rapi, paha rupi, päärupi on tartuntawika hiusmarrossa, joka ajettuu, rupeaa kehnälle, wiswalle ja ruwelle. Tässä wiassa pitää esinnä hiukset tyweä myöten poisleikattaman eli kerittämän, sitte woilla ja lämpimällä wedellä rupia lioteltaman, siksi että heltii, jonka jälkeen hiusmartoa woidellaan illoin aamuin rikkijauhoista pesetin eli soopan kanssa, puoliksi kumpaistaki, tehdyllä woiteella. Joka woitamisen edellä pitää entinen woide pois pestämän. Edellä mainittu sawipuolen woide talista, terwasta ja alunasta on myös hywä tässäki wiassa, warsinki jos sen ohessa kahtena iltana perätysten woidellaan sisäpuolta käsiwarsista, reisistä ja sääristä toisella woiteella kahdesta luodista sianihraa neljän luodin kanssa hienottua tulikiweä. Ensimäisenä iltana tapahtuu woiteleminen saunan jälkeen, mutta toisena ilman saunatta. Wiidentenä päiwänä saapi ruumiin puhtaaksi pestä, ja puolentoista wiikon päästä uudistaa woitelemisen, jos ensikerrasta ei olisi apua tullut. Jästistä, soopasta ja hionotusta tulikiwestä tehty woide on myös hywä kapia wasten. Sitä pannaan iltaisilla paksulta päälle, ja pestään aamuisilla jälleen pois. Werenselwittäwiä keitteitä ja aikalomin pehmittäwiä aineita taitaan myös hywäksi käyttää, waan pikilakkia ei pidä laittaa, jos ei juuri hätätilassa, koska rupia ei muulla tawalla saataisi irtaumaan. Eikä pidä silloinkaan pikilakkia yhdestä palasesta tehdä, waan kapiemmista sipaleista, jotta poisotettaissa saataisi helpommasti irti. Kaikkia muita wäkewiä woiteita narkkulista, eläwästä hopiasta, waskiruosteesta ja muista senlaisista ei pidä suwaita, koska owat kowin waarallisia. Pää kawista puhdistuttua ja uudelleen woimiinsa tultua peitetään puhtaana pidettäwällä willalakilla ja pestään usein, esinnä haaliammalla, sitte kylmemmällä wedellä.
16:ksi Kerpunkki, keripukki. Tutaan löyhästä, sinertäwästä, helposti werestäwästä ijenlihasta; sinertäwistä ihopilkuista ja toisinaan haawoistaki, erinomattain jaloissa; pahalle haisewasta hengestä, waikiasta henkimästä ja pöhläkästä, löyhästä ihosta. Alkunsa saapi tauti kylmästä, nuoskiasta, saastaisesta ilmasta; näkylästä, suolaisesta ruuasta; laiskuudesta ja työttömyydestä. Meriwäki liiatenki on tämän taudin alainen. Parahimmia lääkkeitä owat: puhdas, kuiwa, lämmin puku; liikkuwaisuus; sopiwampi ilma ja rawinto. Näiden ohessa juodaan iltaisilla teewettä, johon otetaan kortteli kiehuwata wettä, luoti sinappia ja kaksi luotia hunajata. Paitsi näitä hywäksi kiitetään wereksiä salatti=kasweja; happoisia juotawia marjoista, hedelmistä, etikasta, pippurajuurista; wierrettä; werenselwittäwiä keitteitä.
17:ksi Matoja, eläwiä watsassa. Tawallisimmia owat:
a) Lierat, suolikot, suoninkaiset. Waiwaawat lapsia ja usein wanhempiaki ihmisiä. Owat korttelin pituisia, pyöriöitä, huittupäisiä, waalewanpunaisia ja saattawat moninaisia kipuja erittäinki lapsille, jotka käywät kalwioiksi, saawat korkian, pullokkaan watsan, epätasaisen ruokahalun; nenäkutkun, kuolastajan, lewottoman, wawahtelemisilta waiwatun unen, napawäänteitä, oksettajan, löysän watsan, pyörryttäjän, kaatumawian ynnä muita. Tawallisesti kiinteypi wika kuuwaihilla. Näillä madoilla on tawallinen syntynsä sopimattomasta, jauhowoittoisesta tahi muuten ylellisestä ruuasta. Awullisia keinoja owat kohtuullisuus ja soweliaisuus ruuissa ja kaiken jauhosekaisen, raswaisen nautinnon wälttäminen. Woin sijasta annettakoon siirappia leiwän kanssa. Wedenjuonti ja humalawesi owat hyödyttäwiä. Taikka nautitaan kuutena aamuna perätysten tawallista suolaa ja ruutia yhteen seotettuna, teelusikallinen kumpaistaki, ja seitsemäntenä aamuna otetaan jalappajauhoja ulostamiseksi, jonka jälkeen sitte joka aamu kahtena wiikkona juodaan kupillinen tahi kaksi teewettä malista tahi raatteesta. Koko aikana woidellaan usein watsaa, johon tarpeesen saadaan hywää woidetta sapesta, kynsilaukasta ja terpentiinistä, yhtä paljo kutaki lajia. Nawalle sidotaan etikkaan ja nuskuun kasteltu tukko.
b) Pienet madot. Owat pikkuruisia, walkoisia, teräwäpäisiä matoja, jotka peräsuolessa saattawat waikian syyhynnän ja kutkun. Niitä wasten tipahutellaan sulattua rikkiä kylmään weteen, joka wesi sitte siiwilöitään ja käytetään lawemangeiksi. Taikka otetaan tähän tarpeesen (lawemangiksi nimittäin) teewettä tupakasta tahi malista, seotettawa wähällä liinaöljyllä, suolalla, saipulla ja tärkillä; taikka puoli kortteli muuta haaliata wettä yhteen wispilöittäwä puolen luodin hienotun haisupihkan ja yhden munanruskian kanssa. Terpentiini on hywin tehosa niin matoja kuin muita eläwiä häwittämään ja taitaan myös weden seassa (teelusikallinen kerrallaan) lawemangeiksi käyttää.
c) Alwe, rihmamato, heisit, lettimato, lapamato. On waalahka, nauhanmoinen, solmuinen eläwä, pitkällä, huittuisella päällä. Ynnä jo nimitetyillä matowaiwoilla ilmotaikse tämä silläki, että tuntuu watsassa, kuin joku kiertelehtäwä, liikkuelewa, kylmähkä muhkura eli kerä, joka rasittaa sairasta lewottomuudella, painolla sydänalassa ja laihtumisella. Kylmän weden, marjain, hapankaalin, laukkojen (kynsilaukan, sipulin, j.m.), suolan ja terpentiinin nautinto waiwaa tätä matoa, jonka tähden on hywä ja sowelias sitä wasten nauttia suolaisia ruokia, esimerk. suolakalaa kynsilaukan ja wähän leiwän kanssa, aamuisilla juoda kylmää wettä tahi maitoa kynsilaukalla seotettuna ja sitte joku aika (2 eli 3 wiikkoa) niin elettyä, jälkeenpäin kahtena eli kolmena päiwänä illoin aamuin ottaa pari teelusikallista tahi runsaamminki terpentiiniä. Tätä sopii sisäänottamista warten joka kerralla kahden munanruskian kanssa sekaisin wispilöitä ja wahwemmille ihmisille saapi sitä antaa joka tiima neljästi perätysten eli kunnes waikuttaa. Sanotaan loppukuulla matojen helpommasti lähtewän, eikä kyllä haittaa, jos sen ajan walitseeki niiden poisajamiseksi.
18:ksi Wesiumpi, salpuuwika, wesitulehdus. Waatii erityisten syitensä jälkeen erityisiä paranteita. Ainoastaan oppinut lääkäri taitaa tutkia, mistä syystä tauti on alkunsa saanut, jonka tähden tuleeki häneltä apua noutaa, jos tauti wuorokauden sisässä ei heittäisi sillä, että nautitaan näljäisiä juomia, lawemankeja ja lämpimiä hauteita pidetään häpyseudulla ja mahan alla, taikka sillä, että sairas istuu ammewedessä ja lawemangin sijasta nautitsee joita kuita pehmittäwiä aineita. Wedenajawia sisällisiä lääkkeitä ei pidä ilman lääkärin neuwoa wiljellä, kuin olisiwat usein waarallisia.
19:ksi Kiwitauti, tippatauti. Waiwaa sairasta moninaisilla tuskilla ja kiwuilla wettä heittäissä, milloin raastaltaen ylempää siwusta, milloin wesiteistä alempata. Wesi usein ei lähde, kuin tippumalla, on usein werisekaista, usein samiata, kuin hiedalla eli somerella seotettu. Tämä wika waatii ainaki lääkärin apua. Itsepäällänsä ei sowi muuta tehdä, kuin nauttia liewiä ruokia, pitää watsan pehmiänä, liikuskella ulko=ilmassa, liewittää kowempia tuskia wereksen woin nauttimalla. Saapi myös, ken niin tahtoo, syödä paistetuita pihlajanmarjoja, juoda teetä sianpuolalehdistä tahi keitettä katajanmarjoista, taikka sisäänottaa muutamia kertoja päiwässä wähän potaskaa wedessä tahi sen sijasta teelusikallisen porolipiätä weden seassa, joista toisinaan on sanottu apua olewan.
20:ksi Hammastauti, hammasmato, hampaan kolotus. On erittäinki kahta lajia, alkunsa saawat toinen laji hampaan kololle eli reiälle syöpymästä, toinen ijenlihan ja lähellisten paikkain ajettumisesta. Edellisessä pakottaa waan sitä eli niitä hampaita, jotka owat kololla. Montaki keinoa on hywäksi kiitetty tässä wiassa. Parahimmia ja luotettawimmia owat: pistää punaiseksi kuumetun paksun rautalangan pään koloon eli reikään ja niin juurinensa polttamalla häwittää taudin. Taikka nyäistään hammas pois, jota kuitenkaan ei pitäisi kewiämielisesti usein wähemmästäki tarpeesta tehdä, waan ennen kärsiä ja odottaa siksi, että kolotus itsestänsä lakkaa, joka melkein ainaki on nähty aikaa woittain tapahtuwan. Jälkimäinen hammastaudin laji saapi alkunsa samoista syistä kuin yskäki. Siinä on hyödyllinen iltaisilla maatamennessä hautoa jalkoja taikka koko ruumistaki lämpimässä wedessä, paahtaa kolottawaa paikkaa ulkopuolin kuumetuilla raesuloilla willaisen riewun tahi sukan sisässä taikka muilla lämpimillä hauteilla, jonka ohessa nautitaan hiestäwiä juomia. Kowemmissa tapauksissa tarwitsee 6 eli 8 iilimatoa panna ijenlihalle kipiän hampaan seuduilla ja rakkolaastaria niskaan, korwan taaksi tahi kaulaan kipiälle puolelle.