Laakeröljy; ruots. lagerolja.

Lakritsi eli lakris. Pidetään paljaaltaan suussa kuiwan yskän aikana, taikka laitetaan salmiakin ja kipenen oksesuolan kanssa yskälääkkeeksi.

Lawemanki, peräsuolen=huuhto. Lawemankeja on eritarpeiksi erilaisia: pehmittäwiä, ulostuttawia, kiihottawia, huowittawia, lewottawia j.n.e. Monessa taudissa ja kohtauksessa on lawemanki sangen tarpeellinen, jonka tähden pitäisi joka kelpotalossa olla luu tahi ruisku, jolla sitä pannaan sisään. Tawallinen öljystä puhdistettu piipun luuki eli mynstykki, jonka ruuwipäähän sidotaan eläimen rakko ja toinen pää woidellaan, taitaan hätätilassa siksi käyttää.

Pehmittäwään lawemankiin otetaan kortteli haaliaa (lensiää) wettä, lusikallinen suolaa ja kaksi lusikallista puunöljyä tahi sulattua woita. Jos tawallisen suolan asemesta otetaan engelska=suolaa, niin saadaan lawemanki sillä ulostuttawaksi. Wielä parempi, kuin paljas wesi, on pellawasiemenliemi. Lapsia warten ei tarwitse ottaa, kun puolen korttelin, ja myös muita aineita wähemmin.

Kiihottawia lawemankeja tehdään korttelista haaliaa wettä kahden lusikallisen kanssa etikkaa, taikka yhden lusikallisen soopaa eli pesettä (saippua).

Liewittäwiksi lawemangeiksi kelpaa haalia maito, kauran ja ohran ryyniliemi, saunakukkatee paljaaltaan tahi öljyllä taikka suolattomalla woilla seotettuna.

Huowittawiin ja lewottawiin pannaan keittäissä sekaan wähän walmunpäitä taikka rahtunen hullukaalin lehtiä, tahi humaloita; wirwottawia laitetaan kylmänhaaliasta wedestä seotettuna maitoheralla tahi etikalla, taikka otetaan siksi tawallista piimäwettä paljaaltaan.

Muistaa tulee, ettei mitään lawemankia sowi kowin lämpimältä panna. Lawemankia pantaissa maatkoon panettaja oikialla kyljellänsä. Ruiskun tahi luun nenä woidellaan lämpimällä öljyllä tahi muulla raswalla ja pistetään selkäpiitä myöten peräsuoleen. Jos yhdellä panolla lawemanki ei ottaisi sisällä pysyäksensä, niin pantakoon uudelleen. Usein on seki sen takaisin tuloon syynä, että pantiin liika lämpimänä.

Lawemangin puutteessa pistetään peräsuoleen pieni saipun tahi talikynttilän palanen, taikka muu puolen toista tuuman pituinen tukko, joka sitä ennen woidellaan sekaisin keitetyllä hunajalla ja suolalla. Semmoisia laitoksia nimitetään peräpuikoksi, ja on niistä usein hawaittu olewan hywä apu, erittäinki lapsille watsan turpuudessa. Muistettawa on kuitenki niin peräpuikoista, kuin lawemangeista, ettei niitä pidä ilman suurempata pakkoa ja tarwetta kaikissa pienissäkin itsestänsä paranewissa kohtauksissa wiljellä. Suotta ja wäärin käytettyinä tulewat parhaatki aineet wahingollisiksi.

Lehtisauna, k. hiestyttäwät aineet ja koiwunlehdet.