Toimitetuita lääkkeitä pitää lääkärin määräämistä, waan ei sairaan mielen mukaan nautittaman. Moni luulee pikemmin paranewansa, jos ottaa enemmän lääkkeitä sisälle, kuin määrättiinkään, waan tämä luulo on kowin tuhma ja waarallinen. Usiampia lääkkeitä löytyy, jotka sillä tawalla weisiwät hengen, ja toiset eiwät waikuta runsaammissa annoissa yhdellä tawalla kuin pienemmissä. Kaikenlaiset lääkkeet warjellaan tomusta, kylmästä ja lämpimästä, tarkkaan katsoen, ettei niitä toista toisen sijasta wahingossa nautita. Lasit ja putellit pidetään hywin suullittuna. Lääkejauhot (pulwerit) warjellaan tomulta ja märkyydeltä, kaikki wetelät aineet, keittämät, seottamat, liottamat j.n.e. jäätymästä, happanemasta ja homehtumasta, jonkalaisiksi pilautuneina niitä enää ei pidä nauttia. Lääkemarjat (pillerit) juoksewat helposti yhteen, woiteet ja laastarit sulawat muuten tahi eltaantuwat, jos niitä lämpimässä pidellään.
Ruuasta ja juomasta.
Ruokaa ei pidä sairaalle tyrkytettämän, semminki ei polttotaudeissa. Ymmärtämätöin hywätahtoisuus on liialla ruualla monen sairaan kuolettanut. Paratessa eli terwehtyessä himoitsee sairas enemmän ruokaa, kuin hänelle wielä sopii antaa. Hänelle pitää paratessaanki wähemmin ruokaa annettaman, kuin terweenä, ja sitä wähemmin, mitä hän wielä on woimattomampi, sillä ehkä syömähalu jo on entisellensä wirkistynyt, niin kuitenki ruumiin ja watsan woimat ruokia sulentamaan wielä owat sangen heikot. Wetelät ryyniwellit, kuorittu maito, laiha raswatoin lihaliemi owat tässä tilassa terweelliset ja wasta myöhemmin nautitkoon hän wahwempia ruokia niinkuin wehnä= eli nisuleipää, liewäkeittoisia munia, tuoretta lihaa ja kalaa. Wieläki owat kaikki raswaiset, woisekaiset ja jauhoiset ruuat, maitojuoksutukset, juustot, pannukakut j.n.e. epäterweellisiä ja samati ryytikaswut ja juuriaineet, kaikki suolaiset, kuiwatut ja palwatut aineet, joita wasta watsan entisellensä tultua mahdetaan nauttia. Mitä sairas tahi paranewa syöpi, syököön wähä kerrallansa, iltaisella parempi jos ei wähääkään.
Sairaan juoma pidetään puhtaissa, usein pestäwissä astioissa, eikä nautita kylmempänä eli lämpimämpänä, kuin siitä joka taudissa erittäin määrätään. Jos sairas ei itsestänsä kysyisi juomista, pitää häntä siitä muistutettaman ja juoma laitettaman maukkaaksi. Puhdas wesi on paras juoma sairaallenki, jota kuitenki soweliaasti maustetaan marja= tahi omenamehulla, hunajalla, sokerilla tahi siirapilla, jos liiatenki sairasta paljo janottaa ja tepsiwämpää juomaa tarwitaan, waikkei silloin pidä antaakaan, kuin wähä (jumprun werta) kerrallansa. Leipäwesi, kahwipolttarissa tahi muuten hiiloksella ruskiaksi paistetusta eli paahdetusta leiwästä, wedessä liotettuna, on kaikenlaisissa taudeissa otollinen juoma. Sarlakantaudissa (Scarlatina), tuhkurissa ja kinotaudissa seotetaan lämmitettyä maitoa juomaan ruumiin hietinnän auttamiseksi, nerwipoltoissa saksan wiinaa, sappi= ja watsapoltoissa marjamehua, werijuoksuissa etikkaa, tahi wihtriöljywettä, kuiwataudeissa, yskässä, keuhkotaudissa sokuria tahi mantelisiirappia.
Lewosta.
Kaikki huolettawaiset asiat pitää sairaalta salattaman, ja katsottaman, ettei hän mistään säikähdä. Rutot, äkilliset mielenliikunnot owat terweellenki, saati sairaalle, waaralliset. Häntä ei saa taudistansa huoletuttaa, waan pikemmin uskottaa hänen jälleen pian terweeksi tulewan. Parahat sairasta lewottawaiset aineet owat huolellinen korjuu, kanssakärsiwäisyys, lohduttawaiset puheet, lääkärin ja papin katsomassa käymiset. Heikon sairaan luoksi ei kuitenkaan pidä wieraita laskea ja houraawaisten kanssa täytyy toisinaan elää kowemmasti, etteiwät wahingoittaisi itsiänsä ja muita. Muuten estettäköön kaikenlainen pauhu ja rähinä sairaan ympäriltä, ja huone pidettäköön hämärän woittawana, sillä hänen silmänsä ei kärsi täyttä waloa.