——- 458 Padan haahlat; raakku. 459 Kirwes. 460 Satuloitseminen ja selkään nouseminen. 461 Kirkonkello. 462 Y. k. 438. 463 Kieli. 464 Katso: kilisee kalisee… 465 Silmä. 466 Orawa, jousi (pyssy) ja koira. 467 Orawa eli lintu, jousi ja koira. 468 Ukonkaari, wesikaari. 469 Hiiri. 470 Pappi. 471 Kirkkokansa ja pappi — Seurakunta ja pappi. 472, 473 Katso: 204.
36
474. Kirjawainen, karjawainen, sylenpituinen palikka? 475. Kirjawainen, karjawainen, woittu wuoren mustasella? 476. Kirjawampi kissan häntää, lemeämpi lehmän wuotaa? 477. Kirkkoa salwetaan, lastua ei saa? 478. Kirpitsa, korpitsa, korwista rippuu, ruskia repo häntää nuolee? 479. Kirposi kultainen awain kultaiselle kuomikolle, kuu löyti, päiwä peitti? 480. Kirppu metsään menee, ei tuhannella hewosella kotiin saada? 481. Kirppuna metsään wiedään, möykkynä kotia tuodaan? 482. Kirskaa, karskaa, tihiässä wiitassa? 483. Kiteroittaa, kateroittaa, kaikki kädet katsoo? 484. Kitseroinen, katseroinen kaikki pellot kaalitsee, kaikki askelet lukee? 485. Kitti katti wettä uipi, jälki jääksi kylmettyy? 486. Kituu yöt, kituu päiwät, lehden ajan lepää? 487. Kiukerainen, kaukerainen, kaikki pellot pehmittää, kaikki lainiot lukee? 488. Kiukurainen, koukurainen, kaikki pellot perkkoaa, kaikki halmeet hakee?
——- 474 Käärme. 475, 476 Waippa, raanu, ryiy. 477 Eloja aumataan — Heiniä suowataan. 478 Wiinapannu. 479 Kaste kukilla: halla, kuura, härmä. 480 Tulikipuna sytyttää metsän; kulowalkia, metsäwalkia. 481 Nauriin siemen ja nauris. 482 Keritsimet, lammasraudat 483 Kääkä. 484 Sirppi. 485 Sukkula eli syöstäin kutoessa. 486 Kytkyt, kytkystä. 487, 488 Aura — Sirppi.
37
489. Kiuskaa, kauskaa, tihiässä wiidassa? 490. Kiwen päällä kiiluwainen, aidan raossa wälkkywäinen? 491. Kiwi alla, kiwi päällä, waahti keskeä waluu? 492. Kiwijalka, tuohikenkä, läksi suota sotkemaan, wetelätä wellomaan? 493. Kiwikenkä, tuohihattu, wedessä seisoo, maalla kaatuu? 494. Kiwikenkä, tuohilakki, kenen saapi surmoaa? 495. Kiwinen kenkä, tuohinen lakki, wiisisilmäinen otukka? 496. Kiwinen pelto, koiwuinen siemen, rautainen aura? 497. Kiwinen pelto, puinen piennar, wiisin kuusin rikkaissa, yksin köyhissä kodissa, eikä aina yhtäkään? 498. Kiwinen pelto, rautainen äes, koiwnn kuoret siemenenä? 499. Kiwiset pellot, puiset pientaret? 500. Kodissa kolahti, rannalla rojahti, sinisotkanen seljällä? 501. Kodissa syntyi, korwessa kaswoi, seinällä seisoi, naulalla naukui, polwella lauloi, pöydällä pöräsi? 502. Kohdallaan tyhjä, kumollaan täysi. 503. Kohdin seinään, selin pirttiin?
——- 489 Katso: 482. 490 a) Käärme, b) Tähkä. 491 Myllynkiwet ja jauho. 492 Nuotta. 493, 494 Werkko. 495 Pirtti. 496 uuni, halot ja uunin koukku, hiilihanko — Tulukset, katso 498. 497 Lasiakkunat. 498 Tulukset, tuluskääry; peltona pii, limsi, linttu; äkeenä tulirauta, karkku; siemenenä taula. 499 Ikkuna. 500 Wene. 501 Kantele. 502 Hattu, lakki. 503 Kirwes.
38
504. Koira haukkui kolkutteli, alla mäen mälkytteli, minä hännästä pitelin, saparosta pyörittelin? 505. Koira haukkui kollotteli, mäen päällä mällötteli, mies hännästä piteli, saparosta sapsutteli? 506. Koiwu kaswoi korwen maalla, haapa Hastingin aholla, juuret yhteen jutisi, eipä latwat tärpä'känä? 507. Koiwu Kolmangin mäellä, haapa Hallan taipaleella, juuret yhteen jupuwat, latwat ei täritä'kään? 508. Koiwunen kollia, haapanen hallia, juuret yhteen täyttää, latwat ei koske'kaan? 509. Kokkula korwessa? 510. Koko kesän tanssii ja leikitsee, talweksi muotonsa peittää? 511. Kokonpesä pirtissä? 512. Kolkkaa, kalkkaa, kalliolla? 513. Kolmasti päiwässä päälleen pnkee, enimmät ajat alasti seisoo? 514. Kolmea jalkaansa tulessa paahtaa? 515. Kolmijalkainen paikallansa pyörii? 516. Konstipuu, kopetto koiwu, jonka luika laukaisee, miehen surma siukaisee? 517. Kontio korolla seisoo, kolme jalkaa perässä?
——- 504 Loukku loukuttaessa — Kirnu kirnutessa. 505 Kirkonkelloa soitetaan — Loukutetaan — Halkoja leikataan. 506-508 Lehmän eli härjän sarwet. 509 Kontio, Karhu. 510 Järwi. 511 Kaappi. 512 Nuottowe, nuottawäki. 513 Ruokapöytä. 514 Jalkapata, pannu. 515, 516 Pyssy. 517 Rukki kehrätessä.