——- 2212 Nenän niistäntä. 2213 Rukki. 2214 Sirkku. 2215 Perunat. 2216 Nuotta ja kohot. 2217 Kolme perätysten. 2218 Pappi saarnaa. 2219 Rukki. 2220 Werkko. 2221 Hampaat suussa. 2222 Kirja. 2223 Puohdin. 2224 Koski.
Toisintoja
1. Aamulla neljällä, puolipäiwänä kahdella, illalla kolmella jalalla. 2. Aidan raosta mahtuu pienestä, pirttiin j. n. e. 7. Aitta alla … siinä kakutellaan. 8. Aitta alla … pikku wiitta (tihiä metsä) j. n. e. 14. Akan rätsi aidalla, se on täitä täynnä. 17. Akka alla … sammalwihkonen (waahti walkia) wälissä. 33. Alla nawan … päällä polwen poukottaa j. n. e. 49. Arkku alla … korpien päällä orawat. 57. Edespäin illa, takaperin aamulla. 59. Edestä erä, keskeltä kerä j. n. e. 72. Eläwä alla ähkää j. n. e. 75. Eläwä hauta, eläwä haudattu (eläwä ihminen). 76. Eläwä pitää puusta, pitkä lanka puun nenässä, kuolema langan nenässä, mato kuoleman kourassa, eläwä madon seljässä. 96. Esilukko… Ruotsin lukko lappiassa. 97. Eskeli kiljuu… Paakari pajahtaa pakatsimen marjoja. 99. Eweristi reiällinen, wiiripuuri j. n. e. 101. Haapa halia mäellä (halleella mäellä, Hannilan mäellä), koiwu Kollon taipaleella (Kosken taipaleella) j. n. e. 105. Hartaasti hakee, eikä… 108. Halli haukkui … luut suusta lokaeliwat (lohkeiliwat, mureniwat, murenuiwat, putoeliwat). Halli haukkuu kaiken yötä walkea orawa suussa. 116. Harakka hapistelee (hatistelee) j. n. e. 125. Helsingissä hakataan… wielä laikot Lappihinki. 130. Hepo hirnui Helsingissä (Hiiden maassa)… tänne waljaat wapisi. — Hepo hirnui Helsingissä, kuului luokin lupse, länkien läpse, waljasten walistus. 146. Hepo tästä herkun läksi, tamma tarkun … rannat raikkasemaan. 152. Herrain herkku, talonpoikain tarwis, jota ei koiratkaan uunna syö. 154. Herrain herkku… eikä tarelkkata (lautaista) tarwitse. 178. Hirwi suuri … weri wuowattiin kotiin. 192. Huoneen lewynen j. n. e. 196. Huutaa, huhoilee, pyhän pellon pientareella. 198. Huutaa yöt … ei koskaan ääni sammu (lankea). 200. Hyppii koppii … yhteen tuppuun tupristaksen. 230. Ikkunasta, akkunasta … ei saa luudalla lakaista, eikä wuolimella wuolla. 232. Ikkunasta sopii, uksesta ei sowi'kaan. 244. Aukase karwaista j. n. e. 251. Iso kukko … pyhän pellon pientärellä. 266. Isä lynkä, äiti wänkä tytöt lipulapukaiset, pojat ympärispyöriwäiset. 269. Isä pitkä, äiti wäärä, likat litiläätiköitä, poika peukalon pituinen. 272. Isä suora … tytär lituslaatiskainen j. n. e. 277. Isää synnytetään, pojat juoksee. 297. Juosten juomaan menee … pirtin päältä heinät syöpi. 31l. Jänis kynti … pelto wieri. 340. Kaksi kultaista kukkoa j. n. e. 348. Kaksi lasta, kumpikin äitinensä, niillä on kolme päätä. 369. Kaksi weljestä kaiken ikänsä korwan juoksee j. n. e. 389. Karwainen hömmöttää j. n. e. 393. Karwasuinen katselee nilkimäistä (nikkupäätä, nilka=, nilki=, nilkäpäätä) nielläksensä. 416. Kekonen keskellä j. n. e. 423. Kellä suu päälaella j. n. e. 428. Ken wieraalle … nauraa. 441. Kesällä wiuhkaa … talwen aitassa makaa. 442. Kesän kesti … syksyn uunna morsianna (syyssä nuorra neitosena). — Kesällä leski, talwella leski, syksyllä lihawa neito. 444. Kesän leski … syksyllä nuori muori. 453. Keträwarsi … saapia tähystämään (ihantelemaan). 454. Keträwarsi … menewiä neuwomaan. 457. Kiikeroinen, koukeroinen j. n. e. Kiukurainen, kaukurainen (kaikerainen) j. n. e. Kiikeroita, kaakeroita j. n. e. Katso: 397, 398. 469. Kipilipi lintunen j. n. e. 471. Kirjawa karja, musta paimen, walkoinen rinta, huutaa hujuttaa. 473. Kirjawaa karjaa käwelee pitkin puista siltaa, putoaa malmiseen holwiin. 476. Leweämpi lehmän nahkaa, kirjawampi kissan nahkaa. 481. Kirppuna metsään menee, kaakkuna kotiin tulee (keränä kotia tulee). 492. Kiwikenkä, tuohisaapas meni suota… Kiwijalka, tuohisaapas j. n. e. 500. Kodissa kolahti, rannalla rämähti j. n. e. 501. Korwessa syntynyt j. n. e. 523. Korkiampi kotaa … walkiampi witiä. 524. Korppi lenti leuhotteli j. n. e. Kotka lentää kotkottaa, wesi siiwistä sirajaa. 542. Kuinka sitte … ja waan walkia tamma jäisi? Wastaus: Pappi ajelisi walkialla tammalla, ja wihkisi yhteen poikia ja tyttäriä. 546. Kuiwa kuusi … kaswoi tuoreita käpyjä. 551. Kulkee kun kuleri … iän kaiken iswotalla j. n. e. 552. Kulkee kun kuningas, waeltaa kun suurin walta, joka wuosi wuotetaan, walmistellaan waroja, köyhimmässäkin kodissa. 558. Hieta alla, hieta päällä, kulta=hieta wälissä, neitsyt tanssii kullan päällä. 560. Kultaa kullat … metsän rannalla punnitsewat (metsän rannalla weisotaan). 567. Kumman … kuusikossa kupsaawaisen, lepikössä lepsaawaisen. 585. Kun pistää … kun wetää, niin wesi lähtee? Kun pistät … niin wettä heittää. 597. Kuollut eläwää pensaasta wetää (puskasta wetää). 613. Kuuluu kun … näkyy kun tsaari j. n. e. 621. Kuusläpinen … lipaläpi seitsemäs. 642. Kyynärä karwaista, piwon täysi j. n. e. 662. Lahna kultainen … mähnä päällä mäkkää (päällä mässää). 665. Lammas metsään menee, kylkiluut rumottawat, Lammas metsästä tulee, willat maata wiistäwät. 670. Lampaat … heliätä heinänpäätä. 677. Lato täynnä … keritty pässi (keritty karkko, jäärä). — Lampaita lato täynnä, punanen keskellä. 678. Lattian lewyinen, lehteä kewiämpi. 696. Lemmen lehti liikahti, sitä kansa katsahti. — Lemmen lehti leikahtaa, kaikki kansa katsahtaa. 706. Lewitä reittäs, hajota haaras, anna piirin läwitse käydä. 716. Liha tiskissä j. n. e. — Kala wadissa j. n. e. 717. Lihaa kantaa … ei ole luuta, ei lihaa itsessänsä. 728. Liko liikkui, linnat souti j. n. e. 746. Lipas lippaalla, näädän häntä päälimmäisnä. 748. Lippa lipan päällä, lappu lapun päällä, holppa tolppa peräpäässä. 756. Lohi syöpi lounatta j. n. e. 757. Lohta syödä luskuttelee j. n. e. 784. Lyhyt männikkö metsässä, mätimöykky j. n. e. 790. Musta härkä mulleroinen, tasajalka j. n. e. 823. Maito kaatui … eikä pesten pesimellä. 825. Makaa kuin tukki, kusee kuin pukki, kylkiluut nahan päällä? 827. Makiaista … kaikki supi maistetaan. 844. Metsän kiiwas … pellon höystöltä. 885. Mies metsään menee … sieranpää sisälössä. 911. Mies tuwassa, tuhat j. n. e. — Mies pihassa j. n. e. 918. Mikä tietä edemmäksi menee. 957.2. Mikä kyykkii kynnyksellä. 960. Mikä lapsen … saapi wanhan wanhemmaksi. 981. Mikä on tehty … sinattu sinikiwellä… 992. Mikä pönttö … mikä kiilto penkin alla (kirkas penkin alla) … mikä pyörä pöydän alla… 1011. Mikä tiellä … mikä wiirikki perässä, mikä kykkä (mikä tuhma) wiikissä, mitkä soilotteet siwulla, mikä kaarikka j. n. e. — 1011. Helkän telkkä tietä juoksi, mikä häilikkö jälessä, mitkä kairat kahden puolen, mitkä suolikot siwulla, mikä kiikku niskan päällä, mitkä heltat leuan alla? 1093. Musta hakki hiipalainen j. n. e. 1105. Musta lakki lippalainen j. n. e. 1116. Musta mies mäkiä laskee, nuppineuloja nieleskelee. 1134. Musta … otsaansa nuoleskelee. 1136. Mustempi syttä … pienoisessa kupposessa, pankon päässä. 1137. Musti paistaa peräänsä, wesi silmistä kihoaa. 1138. Musta meillä, musta teillä j. n. e. 1146. Mylläkky mäkiä … neljän silmän moljakkeen (möllähyksen) j. n. e. 1150. Mikä täynnä … notko noppulaneniä. 1170. Morsian kylää käypi, riihen riuku perässä. — Morsian käypi lattialla, riihen parsi perässä. 1178. Neljä alla niputtaa, naputtaa, kaksi kuulee, kaksi tuulee, kaksi tietä katsoo, kaksi koiraa torjuu. 1179. Neljä liikuttaa, neljä remputtaa j. n. e. 1183. Neljä neittä … yhteen waahtiloitsewat. 1201. Niemet pitkät, saaret soukat (lahdet kaidat) j. n. e. 1219. Nosta reittä, pistä reittä, että pulkka läpitse menee. 1222. Nykkii ja nykkii, käypi ja käärii, saapi pikku takkasen selkäänsä. 1243. Onneton owelta katsoo, wiisi miestä j. n. e. 1247. Onto puu, onto rauta, josta liuku laukeaa, miehen surma suikeltaa. 1251. Onsi puu, römettä rauta j. n. e. 1294. Pane watsa … anna pitkän höllöttää (pistä pitkää sisään). Laske watsa j. n. e. 1297. Pappi pirtissä, tukat tuulessa. 1323. Pieni musta … ison ruhon j. n. e. 1331. Pieni mies, nenä nykerä, perheen ruoka takana. 1332. Pieni mies, rautaiset saappaat. 1339. Piilikko pihalla juoksi, lihapala j. n. e. 1364. Piwo paljasta… 1371. Pirtti piti … törsilöissä imaneita, imaneissa j. n. e. 1372. Pirtti pääsi … perä wietiin sotaan. 1385. Pitkä witsa … ympäri kylän kerii (ympäri meren ylettyy). 1391. Pohjatonna, kannetonna, luuta lihaa täynnä. 1429. Punikki … halki waarojen hajotti. 1431. Puoli mustaa, puoli walkiata, Kinterwöisen kintaassa (kylän Matin kintaassa). 1438. Puukenkä, kiwikawia, läksi suota j. n. e. 1440. Puun pituinen, punaisen langan wahwuinen j. n. e. 1441. Puun pituus, hiiren hännän wahwuus, kaikki j. n. e. 1464. Pyy istui pyhäjokeen j. n. e. 1476. Päiwän wiisas käwi maan kunnialla, tuli metsän wiisas, otti päiwän wiisaan j. n. e. 1480. Pää poikki … sydän ulos otetaan j. n. e. 1490. Pää punainen, tywi karwainen (warsi karwainen). 1509. Rahko … käy pitkin kiwistä wuorta j. n. e. 1523. Rautanen lintu … seinän läpitse lentelee. 1538. Mikä rätti räystäällä… 1550. Ruotsissa isketään, tänne säteet j. n. e. 1563. Saari saaressa, niemi niemessä j. n. e. 1572. Sata santsilla … itse santsi näppipää. 1575. Sata sataa … Kemin Kertun rumpussa. 1628. Sikosia … sinne tänne rissahtaa. 1631. Silmästä syöpi, kyljestä ulostaa. 1645. Siniwilla, sipsokarwa j. n. e. 1653. Sirkilöitty … selin seinään sidottu. 1660. Sirwiäinen … kaksi keppiä j. n. e. 1706. Siwuilta karwainen, päältä karwainen ja wielä yhdeksän kyynärää perän sisältä karwainen. 1708. Suu seljässä, sarwi otsassa, kylkiluut nahan päällä. — Suu seljässä, nenä päässä j. n. e. 1741. Tamma … warsoja maha täynäänsä. 1777. Tianen … Ruotsin kieltä mängertää. 1793. Tikan uuttu … reunalla rehiä kuusi (rehetty kuusi). 1803. Tissaa, tassaa, ehtoolla rossahtaa (äsken illalla rossahti). 1845. Tupa tuuti, latwa liehui j. n. e. 1847. Tupa täynnä … sauna täynnä sammioita. 1848. Roukkaa reikää, tuppaa täyteen, imee perästäni. 1855. Turun nukki (Turun nukki). Saksan j. n. e. 1856. Turussa … tänne kiitelewät. 1863. Tynnyri … onnetonna, reiätönnä (onsitonna, reiätönnä) j. n. e. 1874. Ukko kolmihampainen, kesät j. n. e. 1877. Ukko nurkassa, toppelo koprassa. 1909. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa. 1935. Weden liippaa, maan koukkaa. 1941. Wedestä syntyy … joka taloon tarwitaan j. n. e. 1957. Wiipontori … yli orren heipontori. 1960. Wiipsinpuu … aitan alle kääsertihen (kääsertelihen). 1973. Wiisi pistää … tihiäisen päätä kannon päähän. 1980. Wiisi weljestä wetää … pitkästä potkusta awoimeen laukkuun. 1981. Wiisi miestä yhdestä owesta sisälle menewät, joka miehellä eri kamari. 1983. Wiisi selkää, sata jalkaa. 1996. Wirossa waippa kudottu, täällä laita leimuaa. 2000. Wiiri kuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiiri kuuri wetää, sen hellerikkö kuluu. 2003. Wuoltu, weistetty, kudottu, kehrätty, henkeä kantaa, henkeä painaa, henkeä ei ole itsessä. — Wuoltu … lihaa waiwaa, lihaa kantaa. 2028. Yksi kurki … ympäri maan matkaa. 2032. Yksi lehmä … sitäi nuorin nostetaan, terwaköysin temmataan. 2047. Yksi pikku pihlajata, yli j. n. e. 2055. Yksi tammi … joka pesässä seitsemän poikaa, joka pojalla neljäkolmatta munaa. 2167. Ylös mäkiä … walkia wahto suussa. 2099. Ämmä nurkassa kyykyllään, punasia marjoja hel= massa. 2107. Warpaasta alotti, reiden juuressa leikin löi, pienestä läwestä sisään menee.
MUUTAMIA WIRON KANSAN ARWOITUKSIA.
[Ikäskun Suomea muinen sopimattomasti kirjoitettiin Ruotsin mukaan, niin kirjoittawat Wirolaiset wieläkin kieltänsä pahasti Saksalta turmeltuna, jonkatähden se enemmin kirjoissa kun puheessa Suomen kielestä poikkeaa. Wirolaisten tapaan tulisiwat Suomalaiset sanat: luku, luuku, mielellinen, oma, sana, suurelle, tulinen, tuulinen kirjoitettawaksi lukku (luggu) luku, melelinne, omma, sanna, surele, tulline, tuline. Tätä kirjoituslaatua pitää meidänkin tässä pienessä arwoitusosotteessa seurata.]
Ait al, look peäl? Se on Suomeksi: aita alla, luokki päällä? Wastaus: Wasu eli päre'koppa ripanensa (sankanensa).
Annus lähhab ahjo peäle, teiwas selgas? S. o. Hannus lähtee ahjon (kiukaan) päälle, seiwäs seljässä? W. Reppänän lauta, pelti, ja warsi. K. 518.
Ei sedda närrita, egga nelata, egga sulla ta suus ärra; ja siiski mitmel wägga maggus? S. o. ei sitä närhitä (purra) eikä niellä, eikä sula se suusta pois; ja sentään (on se) monella wäki makia? W. Tupakkapiipun sawu.
Emmal lai maggo, issal pitk sammas, lapsed keik ümmargussed? S. o. emällä laaja maha, isällä pitkä seiwäs, lapset kaikki ymmyrkäiset? W. Uuni, piakka ja leiwät.
Emma ollit mulle, emmas sa ma jälle sulle? S. o. äiti olit mulle, äitiksi saan ma jälle sulle? W. Wesi ja lumi (jää, pilwi).