a.
Joko nyt syyttä syötänehen,
Tau'itta tapettanehen,
Ilman armotta Jumalan,
Luvatta totisen Luojan?
Luoja ennen kuut kehitti,
Luoja ennen päivät päästi,
Luoja saatanan kirosi
Vuorihin teräksisihin,
Rautaisihin kallioihin,
10 Päästi miehet miekkoinensa,
Urohot asehinensa,
Satuloinensa hevoset,
Varsat valjastuksinensa,
Papit kirkkokuntinensa,
Saarilta sotakeoilta,
Miesten tappotanterilta.
Päästäköhön täänki päästön,
Täänki jakson jaksakohon,
Kykkärän kehittäköhön,
20 Rikonnaisen riisukohon!
Toisin:
4. Suomatta Jumalan luonnon?
17-20. Tule, päästä tääki päästö,
Tääki kykkärä kehitä!
b.
Kuume ennen kuun kehitti,
Kuun kehitti, päivän peitti,
Kapo kuun kehästä päästi,
Riihen rautaisen sisästä,
Päivän päästi kalliosta,
Vuoresta teräksisestä.
Niin minäki tään nyt päästän
Kyläkunnan kykkäristä,
Partasuien pannehista,
10 Pitkähiusten pinnehistä,
Naisten naarojen sanoista,
Kusikinttujen kiroista,
Päästän Luojani luvalla,
Aina Herran armon kautta.
Niinkuin pääsi Päivän poika
Päivättären päästäessä,
Niinp' on pääsköhön tämäki
Minun päästätellessäni!
Toisin:
3. Kave k. k. p.
c.
Mies on musta, vaimo vankka,
Tuo kiroili kiinteästi,
Kivet kieri, järvet järtti
Tuon kiroissa kiinteissä.
Tuli poika Pohjan maalta,
Tuopa kirvotti kiroista,
Päästi päivistä pahoista,
Pani kirot kiitämähän
Tuonne Tuonelan perille,
Tuonen akka rautahammas
Istui Tuonen sillan päässä
Kolmen koiransa keralla,
Yksi Rikki, toinen Rakki,
Kolmas on nimetön koira,
Kirovihkoa purevat,
Kirolientä lippilöivät.