Toisin:
1, 2. Akka vanhan Väinämöisen,
Vaka vanha Väinämöinen,
9. Suka puuttui (rikka tarttui) l.
13. Tuliluuan, v.
16. Senpä h. tapasi (makaisi),
19. Tuosta sai pahantekiä,
19, 20. Syntyi siitä miehen syöjä,
Loihen poika l. p.
c.
Luonnotar lihava vaimo,
Akka vanha villikerta,
Lähti luutoa lehosta,
Vastaksia varvikosta;
Neula rinnasta putosi,
Neula vaskinen valahti,
Kulisten meni kulohon
Ja helisten heinikkohon,
Siitäpä mato sikesi,
10 Siitä syntyi tuonen toukka,
Haluisihin hampahisin,
Poloisihin poskipäihin,
Luun syöjä, lihan puria,
Hammasten hajottelia.
d.
Tyttö Pohjolan sokea,
Väinämöisen vanha piika,
Pyyhki pientä pirttiänsä,
Lakaeli lattiata,
Läksi rikka luuastansa,
Varpa vastasta karisi,
La'aistulle lattialle,
Pyyhitylle permannolle,
Pitkin sillan juomuksia.
10 Tuost' on syöjä syntynynnä,
Kaluaja kasvanunna,
Tuop' on suuhun suikahtihe,
Siitä kielelle lipaisi,
Hakaroitsi hampahille,
Syömähän verilihoja,
Veriluita luhtomahan.
e.
Syöjätär paha emäntä,
Sakehetar rauan eukko,
Survoi rauan suurumia,
Telkytti teräsneniä,
Rautaisella kalliolla,
Leppäisessä huhmaressa,
Leppäisellä petkelellä,
Leppäisen tuvan sisässä.
Minkä survoi, senpä siekloi,
10 Appoi noita jauhojansa,
Murut haihtui hampahisin,
Istuivat ijenlihoihin,
Hampahia hakkomahan,
Leukaluita luhtomahan.
Toisin:
3. S. r. siemeniä,