Tulta iski ilman Ukko,
Valahutti valkeata,
Miekalla tuliterällä,
Säilällä säkenevällä,
Ylisessä taivosessa,
Tähtitarhojen takana.
Saipa tulta iskemällä,
Kätkevi tulikipunan
Kultaisehen kukkarohon,
10 Hopeaisehen kehä'än,
Antoi neien tuu'itella,
Ilman immen vaapotella.
Neiti pitkän pilven päällä,
Impi ilman partahalla,
Tuota tulta tuu'ittavi,
Valkeaista vaapottavi,
Kultaisessa kätkyessä,
Hihnoissa hopeisissa;
Hopeiset hihnat helkkyi,
20 Kätkyt kultainen kulisi,
Pilvet liikkui, taivot naukui,
Taivon kannet kallistihe,
Tulta tuu'iteltaessa,
Valkeata vaapottaissa.
Impi tulta tuu'itteli,
Valkeaista vaapotteli,
Tulta sormin suoritteli,
Käsin vaali valkeaista,
Tuli tuhmalta putosi,
30 Valkea varattomalta,
Kätösistä käänteliän,
Sormilta somittelian.
Kirposi tulikipuna,
Suikahti punasoronen,
Läpi läikkyi taivosista,
Puhki pilvistä putosi.
Päältä taivahan yheksän,
Halki kuuen kirjokannen.
Tuikahti tulikipuna,
40 Putosi punasoronen,
Luojan luomilta tiloilta,
Ukon ilman iskemiltä,
Puhki reppanan retuisen,
Kautta kuivan kurkihirren,
Tuurin uutehen tupahan,
Palvosen laettomahan;
Sitten sinne tultuansa
Tuurin uutehen tupahan,
Panihe pahoille töille,
50 Löihe töille törkeille:
Riipi rinnat tyttäriltä,
Käsivarret neitosilta,
Turmeli pojilta polvet,
Isännältä parran poltti.
Äiti lastansa imetti
Kätkyessä vaivaisessa
Alla reppanan retuisen;
Siihen tultua tulonen
Poltti lapsen kätkyestä,
60 Puhki paarmahat emolta,
Meni siitä mennessänsä,
Vieri vieriellessänsä,
Ensin poltti paljon maita,
Paljon maita, paljon soita,
Poltti auhtoja ahoja,
Sekä korpia kovasti,
Viimein vieprahti vetehen,
Aaltoihin Aluejärven.
Tuosta tuo Aluejärvi
70 Oli syttyä tulehen,
Säkehinä säihkyellä,
Tuon tuiman tulen käsissä,
Ärtyi päälle äyrästensä,
Kuohui päälle korpikuusten.
Kuohui kuiville kalansa,
Arinoille ahvenensa.
Viel' ei viihtynyt tulonen,
Aalloista Aluejärven
Karkasi katajikkohon,
80 Niin paloi katajakangas,
Kohahutti kuusikkohon,
Poltti kuusikon komean,
Vieri vieläki etemmä,
Poltti puolen Pohjanmaata,
Sakaran Savon rajoa,
Kappalehen Karjalata.
Kävi siitä kätkösehen,
Piilojansa piilemähän,
Heittihe lepeämähän
90 Kahen kannon juuren alle,
Lahokannon kainalohon,
Leppäpökkelön povehen,
Sieltä tuotihin tupihin,
Honkaisihin huonehisin,
Päivällä käsin pi'ellä
Kivisessä kiukahassa,
Yöllä lie'essä levätä
Hiilisessä hinkalossa.

Toisin:

5, 6. Ylähällä (ylähänä) t.
T. tasalla.
6. Kolmannessa kerraksessa.
13. N. päässä pitkän pilven,
18. Hihnoilla hopeisilla;
19, 20. H. h. hölkkyi, Tuuti k. k.
22. T. k. katkieli,
30. Kiero- (kisko-) silmältä kipinä,
34. Tuikahti tulisoronen,
37, 38. Läpi t. y., Puhki k. k.
51-53. Rikkoi r. t., Neitosilta nännit näppi,
Poltti pohkeat pojilta,
62. V. aina vierressänsä,
67. V. vierähti v.
68. Karkasi (karskahti) meren karihin,
Selvälle meren selälle,
Aalloille Alava- (Alimo-) järven.
84-86. P. p. Ruotsinmaata,
Verstalta Venäjänmaata,
Sakaran syvän Savoa (Savon neniä),
Kahen puolen Karjanmaata.
95. P. pivon p.

b.

Ei tuli syviltä synny,
Eikä kasva karkealta,
Tuli syntyi taivosessa,
Seitsentähtyen selällä,
Siell' on tulta tuu'iteltu,
Valkeaista vaapoteltu,
Kultaisessa kursikossa,
Kultakunnahan kukulla.
Kasi kaunis, neito nuori,
10 Tulityttö taivahinen,
Tuopa tulta tuu'ittavi,
Vaapottavi valkeata,
Tuolla taivahan navoilla,
Yllä taivahan yheksän,
Hopeaiset nuorat notkui,
Koukku kultainen kulisi,
Neien tulta tuu'ittaissa,
Vaapottaissa valkeaista.
Putosi tuli punainen,
20 Kirposi kipuna yksi,
Kultaisesta kursikosta,
Hopeaisesta sulusta,
Ilmalta yheksänneltä,
Kaheksannen kannen päältä,
Läpi taivahan tasaisen,
Halki tuon ihalan ilman,
Läpi ramppalan ovista,
Läpi lapsen vuotehesta;
Paloi polvet poikuelta,
30 Paloi paarmahat emolta.
Se lapsi meni manalle,
Katopoika tuonelahan,
Kun oli luotu kuolemahan,
Katsottu katoamahan,
Tuskissa tulen punaisen,
Angervoisen ailoissa;
Märäten meni manalle,
Torkahellen tuonelahan,
Tuonen tyttöjen torua,
40 Manan lasten lausuella.
Emopa ei manalle mennyt;
Akka oli viisas villikerta,
Se tunsi tulen lumoa,
Valkeaisen vaivutella,
Läpi pienen neulan silmän,
Halki kirvehen hamaran,
Puhki kuuman tuuran putken,
Kerivi tulen kerälle,
Suorittavi sommelolle,
50 Kierähyttävi keräsen
Pitkin pellon pientaretta,
Läpi maan, läpi manuen,
Työnti Tuonelan jokehen,
Manalan syväntehesen.

Toisin:

1, 2. E. t. syvästä s., E. k. kauheasta.
8. Kultakunnasten kukuilla.
9. Katrinatar neiti kaunis,
Katrina kipokaponen,
15, 16. H. orret n., Kokka k. k.
19. P. punakeränen,
28. L. l. kätkyestä;
L. lemmen v.
L. vaimon vaattehista;
36. Vaikeissa valkeaisen;
41-44. Emopa enemmän tiesi;
Ei mennyt emo manalle,
S. tiesi (taisi) t. manata,
Sekä valkean varoa,
44. Kekälehen kierrätellä,
47. Läpi kuuen kuokan silmän,
Puhki pellon pientaresta,
53, 54. Liemon vienohon vetehen,
Aalloille Aluejärven.
(Laitti järvehen Halevan).
Selvälle meren selälle,
Keskelle Kalevan järven.

e.

Tuttava tulosen synty,
Panun alku arvattava:
Tulonen Jumalan luoma,
Luoma Luojan valkeainen,
Syntyi Jesuksen sanasta,
Jumalan sulasta suusta,
Päällä taivosen yheksän,
Taivaspuolen kymmenettä.
Neitsy Maaria emonen,
10 Pyhä piika pikkarainen,
Tuop' on tulta tuu'ittavi,
Sekä vaali valkeaista,
Tuvassa ovettomassa,
Aivan akkunattomassa;
Kantoi tulta tuohisella,
Koivun kuorella kuletti,
Tuliniemen tutkamelle.
Tuossa tuli ristittihin;
Kukas kummiksi tulelle,
20 Vateriksi valkealle?
Tuli neito Pohjolasta
Lävitse lumisen linnan
Hyisen hettehen navalta,
Jäisen kaivon kainalosta,
Se kärsi käsin ruveta,
Sekä sormin kosketella.
Juhannes parahin pappi
Se on poian ristinynnä,
Nimi pantihin panuksi,
30 Tuloseksi tuikattihin,
Päivällä pi'eltäväksi
Kehän kultaisen sisässä,
Yöllä piileteltäväksi
Tuhkaisessa tuhniossa.

Toisin: